Tunteiden arviointi
Toisinaan sulkeudumme mielen asetelmien mukaisiin uskomuksiin ja näkemyksiin. Se sitoo meidät sellaiseen maailmankatsomukseen, josta puuttuu luovuus ja kasvun mahdollisuus. Kasvulla tarkoitan ihmisen omaa kykenevyyttä sellaiseen kypsyyteen, jossa ei tarvitse enää ajautua järjettömään konfliktiin eli riitaisaan tilanteeseen, josta ei voisi pelkästään puhumalla selvitä. Väitellä siis aina kannattaa vaan siinä hengessä, että se ei äiy riitelyksi. Jokaisella on siis uskomus oman näkemyksensä oikeudesta ja/tai oikeudellisuudesta. Eikö silloin sietäisi miettiä, mikä tuo uskomus tuon niin kovin puolustellun väittämän/mielipiteen takana piilee? Etsi ymmärrystä oikeassa olemisen sijasta. Vain se voi ohjata meitä yhtenäiseen eheyteen ihmissuhteissamme. Kunnioita siis omia tunteitasi siten, että pyrit silti huomioimaan myös toisen ihmisen sisäistä tunnemaailmaa. Kaikilla on oikeus omiin tunteisiinsa. Sinullakin. Kyse on uskoakseni siitä, että saa yhteyden tunteisiinsa. Se, miten suhtaudumme toisen ihmisen ilmaisemiin mielipiteisiin ja/tai tunteisiin voi vaikuttaa tämän toisen ihmisen psyykeeseen, mikäli hän ei kykene irrottautumaan ja/tai olemaan objektiivinen sille näkemykselle tai asialle, jota hänelle kerrotaan. Mielestäni siihen tulisi suhtautaua siten, että se on vain yksi mielipide satojen tuhansien muiden joukossa. Joten miksi, suuri MIKSI. Miksi me tarvitsemme jonkun tukemaan meidän omaa henkilökohtaista näkemystä?
Alun perin kuitenkin kyse on siitä, että opimme ilmaisemaan tunteitamme. Ei se välttämättä tarkoita sitä, että niihin tulisi heti kättelyssä saada vastakaikua. Tietysti ymmärrän sen mikäli meillä ei ole ollut oman elämämme aikana ketään, joka olisi ollut tuki tai turva silloin kun olemme sitä eniten kaivanneet. Siteeraan jälleen Bruce Lee nimistä kaveria, "there is no better help than self help". Eli tullattuna perus suomen kielelle, ei ole olemassa parempaa avun antoa, kuin se apu, jota kykenee itse itselleen antamaan. Toisin sanoen, ei ole parempaa auttajaa kuin itseopiskelu. Auta siis itseäsi ennen kuin muut ehtivät. On lukemattomia tapoja tulla autetuksi. Liikkuminen avoimin mielin. kirjat, elokuvat. Kuulevat korvat. Näkevät silmät, jotka etsii kauneutta ja rakkautta. Siten sinulle avartuu uusi kyky aistia toisen ihmisen tunnetiloja. Kuitenkin niin, että vastuu tulee sen mukana, mitä teemme sillä tiedolla, joka meille suodaan. Avoin syli on myös hyvä avain sekä avoin sydän rakkaudelle. Lämpö hehkuu sellaisesta sydämestä joka on pehmeä. Kova sydän on kuin kivi joka vajoaa pohjalle. Pehmeä vesi voi kuitenkin kovertaa reiän läpi kovemmankin kiven. Ystävät ja kaverit ovat hyvä lähde valitse siis ketä sisällytät omaan elämääsi ystävän tai kaverin asemaan. Joka tapauksessa ohikulkijan huomautus voi olla myös hyvä avun lähde. Inspiroivan musiikin kuunteleminen auttaa myös sillä se saa meidät aktiiviseksi. Ystävällisen ihmisen seurassa oleilu voi olla myös eheyttävää. Mikäli sallimme itsellemme sen hyveen tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olemme. Se, ei välttämättä ole aina ihan niin yksinkertaista. Toisinaan meillä pitäisi olla se oman elämän kaukosäädin käsissämme. Pause nappi käden ulottuvilla. Onko meillä? Useimmin ei ole.
Varsinkin silloin jos riennämme tapahtumasta tapahtumaan vaan emme ole oikeastaan missään niistä täysin läsnä. Juokset ajatuksissa jo muualla kuin olet. Tietysti tämä voi olla toisinaan haastavaa ja ymmärrän sen omiin kokemuksiinikin pohjaten. Pyri kuitenkin kuuntelemaan itseäsi ja anna anteeksi itsellesi se, että et aivan vielä kykene siihen. Nyt tiedät kuitenkin suunnan mihin edetä ja sekin voi olla jo aimo harppaus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna, joten iloitse siitä. Kuten kerroin muuan rivi aiemmin on okei tuntea tunteita. On myös okei se, että niitä ei tarvitse heti korjata, muuttaa, muokata ja/tai torjua. Riittää että on tietoinen näistä tunteista. Kielteiset tunteetkaan eivät ole kiellettyjen listalla. Tunne tunteesi sen sijaan, että antautuisit aina niiden vietäväksi. Siinä on se erinomaisuus tai mahdollinen hallinta, jota etsimme. Voit sanoa anteeksi silloin kun se on vielä mahdollista tehdä. "Anteeksi toimin puhtaasti tunteiden ohjaamana". Sillä ei ole ehkä niin väliä saammeko anteeksi. Vaikka tietysti se on kiva asia. Tiedämme kuitenkin tehneemme parhaamme Kun pyysimme. Sitten voi olla hyvä opetella hyväksymään se, että jos toinen ei kykene vastaanottamaan anteeksi pyyntöämme. Tässä vaiheessa käy selväksi se, että muutumme enemmän ja enemmän vastuullisimmiksi ihmisinä. Annamme hänen vihankin anteeksi sillä ymmärrämme siten hänen oikeuden omaan vihaansa meitä kohtaan ja vapautamme itsemme, koska tiedämme, että viha on vain yksi rakkauden ääripää. Pelko onkin jo sitten aivan toinen tarina.
Aiheista muualla:
Videot:
Hyvää ja erittäin antoisaa tulevaa tunteiden viikkoa!"! =D
Namaste
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti