Translate

Blogiarkisto

Etsi blogista omalla hakunimikkeellä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste erilaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste erilaisuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. lokakuuta 2018




NAMASTE


Hei. Tänään tahdon kertoa erilaisuuden hyväksymisestä, koska se on noussut 
aiheena esille keskusteluissa, viime päivinä. 



Erilaisuuden hyväksyminen



Erilaisuuden hyväksyminen on mielestäni hyvä aihe, koska viime päivinä se on noussut esille erilaisissa tilanteissa. Olen kuullut sellaisia puheita, että mielipiteistä ei kyetä keskustelemaan avoimesti. Ollaan niin ikään vastahankaan sen oman mielipiteen kanssa. Käsittääkseni tämä on sellainen haaste, jonka kanssa joudumme painimaan myös jatkossa, koska ihmiset yleensä ihastuvat voimakkaasti omiin mielipiteisiin. Kuitenkin näen mielipiteet suurena rikkautena aina siihen pisteeseen asti, kunhan vain kyetään näkemään ne henkilökohtaisesti joustavina käsitteinä. Varsinkin silloin kun tahdotaan saavuttaa yhteisymmärrystä ihmissuhteiden saralla. Toki ymmärrän todeksi sen, että joissain tapauksissa ne  mielipiteet voivat olla erittäin tärkeitä. Varsinkin silloin kun asiat liittyvät elämän arvoihin ja sillä saralla joustamattomiin päätöksiin. Mitä nämä ovat? Mielestäni tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi alkoholin kulutustottumukset tai vaikka tupakointi. 



Hyvä esimerkki siinä mielessä, että se voidaan sisällyttää terveydellisiin arvoihin ja näkemyksiin. Joka tapauksessa tämä ei mielestäni ole riidan aihe ihmissuhteissa, toki tärkeä seikka silloin kun havahtuu tarkemmin, sen osalta, mitä läheisen ihmissuhteen kautta haluaa saavuttaa. Voidaan puhua samassa kontekstissa riippuvuuksista ylipäätään. Tupakointi tai alkoholin kulutus voidaan nähdä mahdollisuutena luoda yhteys tuohon ihmiseen jos sietää sen, että toinen ihminen on ajoittain tuon nautintoaineen vaikutuksen alaisena. Mahdollisuus kohtaamiselle mielestäni syntyy silloin, kun kyetään kyseenalaistamaan toisen halu tai sitoumus tuohon nautintoaineen käyttämiseen. Olettaen tietysti, että keskustelulle on olemassa rikasta maaperää. Silloin kun keskustelu on mahdollista toteuttaa, suosittelen avaamaan sen niin, että tiedustelee toisen motiiveja tälle nautintoaineen syille ja seurauksille. Joissain tapauksissa työyhteisöissä esimerkiksi voi olla niin suuret stressitekijät, että tupakointi on ainoa keino löytää tuo pieni hetki, sitä omaa aikaa. Aikaa itselle. Tämä on kuitenkin sellainen yleinen näkemys ja käsite, jota toitotetaan lähes joka puolella. 



Silloin kun tahdomme herättää mahdollisuuden yhteyden syntymiselle, se mielestäni syntyy parhaiten kuuntelun kautta. Silloin kun tahdomme ymmärtää, jätämme sijaa aidolle kuuntelemiselle ja sitä kautta syntyy myös aito läsnäolemisen kyky, kaikkia heitä kohtaan, jotka koetaan sen arvoiseksi. Aito välittäminen näkyy mielestäni siellä taidoissa kuunnella muita ihmisiä, siitä huolimatta, mitä mieltä on mistäkin asiasta, joita toinen kertoo. Mitä se vaatii käytännössä, olla läsnä? Mielestäni se vaatii eniten sitä, että luopuu oikeassa olemisen tarpeesta. Silloin voidaan olla jo hyvää matkaa siirtymässä kohti erilaisuuden hyväksymistä. Suorastaan jalo taito, jota on suotavaa kehittää. Aidon läheisyyden saavuttaakseen. Olennainen osa ihmissuhteiden selviytymisen kanssa. 



Tahdon korostaa vielä tähän loppuun, että me ihmiset käsittelemme tunteita hyvin erilaisilla tavoilla, joka saattaa eristää meidät niin ikään erilaisiksi, kuitenkin tuon läsnäolevan kuuntelun avulla saamme edes hitusen käsitystä siitä, kuinka toinen ihminen voi nähdä ja kokea tämän ympärillä näkyvän maailman.






Vastaavat aiheet ja laulut:

*
Related topics & Songs:









Final lightening // Loppu kevennykset



*


*



*

Erilaisuuden kuuntelua ja sen nähdyksi tulemista tulevalle viikolle.

Namaste

maanantai 26. syyskuuta 2016

Namaste



Tervehdys syksyn pimeneviin iltoihin =) 





Erilaisuuden arvostaminen




Erilaisuus on itse asiassa aika mielenkiintoinen aihe lähestyttäväksi. Erilaisuutta kun on niin monimuotoisena olemassa ihmissuhteiden välillä. On kulttuurista kuten myös maan sisäistäkin erilaisuutta. Erilaisuutta käyttäytymisessä ja tavassa ajatella tai kokea tunteita. Tuo erilaisuus tunteiden kokemiseen on mielestäni osittain yksilöllinen piirre kuin myös opittu ominaisuus kasvattajiltamme. On myös eri murteita, joissa on eri merkitys samalla sanalla. Tästä syystä mielestäni erilaisuutta tulee arvostaa ja tutkia sen sijaan että pitäytyisimme ainoastaan siinä omaksi parhaaksi kokemassamme tavassa ajatella ja toimia. On olemassa, jopa sukupolvien välisiä erilaisuuksia. Erilaiset taustat, joista kukin kasvamme omalla tavallamme näkemään ja käsittämään maailmaa ja siihen sisältyviä ihmisiä, ystäviä, kavereita ja perheenjäseniä heidän taustoistaan huolimatta. Perhetaustoihin siteeraten on siis olemassa erilaisia tapoja kasvattaa lapsia, olla ja elää elämäänsä. Sellaista elämää, jossa tietotekniikkaa ei vielä ollut sumentamassa tuota yhteyttä, joka oli olemassa vain läsnä olevien ihmisten kesken. Nykyäään se erillistää ja tietysti myös yhdistää riippuu paljolti siitä, miten siihen suhtaudumme. Se mikä edelleen meitä yhdistää ja luo meistä yhdenveroisia sukupuolesta tai kansallisuudesta huolimatta on siinä, että tarvitsemme yhä vettä juodaksemme ja ruokaa syödäksemme sekä tietysti vaatteita ja kenties niitä taloja tai telttoja suojaksemme. Tunteita kokeaksemme ja muita kommunikointi taitoja tullaksemme jotenkuten toimeen tässä yhteiskunnassa, jossa majailemme muiden ihmisten kesken.



Tietysti voimme luoda erilaisuutta esimerkiksi miesten ja naisten välille. Onko tuo eroavaisuus niin suuri kuin luulemme sen olevan? Koemme tunteita, aistimme asioita, tapahtumia ja ihmisiä ympärillämme, syömme ja juomme sekä toimimme lähes samalla tavalla monissakin tilanteissa. Tietysti on eri asia olla isä tai äiti. Kuitenkin lapsi kaipaa erilaisuuden myötä kokemuksia kuuntelemisesta ja läsnä olemisesta sekä äidiltä, että isältä yhtälailla. Erilaiselta vanhemmalta sinänsä, koska on eri sukupuolia olemassa. En silti väitä etteikö mies kykenisi olemaan myös se yksinhuoltaja mikäli tarve niin vaatii. Jätän tämän kentän jokaiselle vanhemmalle oman erilaisuuden arvostuksen piiriin päätettäväksi. Erilaisuus on siis hyväksyttävä piirre lapsessa sen sijaan, että se tuomittaisiin. Tätä erilaista lasta kannustetaan luottamaan tunteisiinsa ja autetaan ymmärtämään että erilaiset tunteet ovat sallittua tuntea ja ilmaista omassa kodissaan. Ei ole siis väärää tai oikeaa tapaa tuntea omia tunteitaan.

Lisäksi on erilaisuutta siinä, miten kukakin kokee itsensä onnelliseksi. Tämä on jännä seikka huomioitavaksi varsinkin silloin kun joku yrittää tehdä itsensä ulkopuoliset ihmiset onnelliseksi ja vain ja ainoastaan siten, kuin hän itse kokee onnea omaksi parhaakseen. On siis opittava tuntemaan tämä joku toinen ihminen ennen kuin voi edes yrittää saada hänet onnelliseksi omilla tempauksillaan. Kuitenkin monissa lähteissä väitetään vahvasti todeksi sitä väittämää, että sinulla on oltava jotain ennen kuin voit alkaa jakamaan sitä toisille. Sinulla on oltava siis onnellisuutta ennen kuin voit sitä alkaa ylen määrin jakelemaan toisille.  Sillä kannustankin pohtimaan sitä tekijää, mikä saa sinut onnelliseksi?





Erilaisuus rakastamisessa


On kiintyvää ja pyyteetöntä rakkautta. On seksuaalista rakkautta ja ei seksuaalista rakkautta. On eräänlaista hengen heimolaisuutta sekä myös veljeydeksi kutsuttua rakkautta. Tasa-arvon nimissä on hyvä mainita myös sisarrakkaus.  Se että minkälaisen rakkauden näemme kuuluvan mihinkin suhteeseen on meidän oma valintamme. Tämä raja on kuitenkin oltava selkeänä mielessä ollessamme tekemisissä eri yhteisöissä erilaisten ihmisten kanssa. Vain ja ainoastaan me itse tunnemme ja tiedostamme sen, missä tuo rakkauden raja kulkee. Tätä rajaa tulee kunnioittaa niin talossa kuin puutarhassakin.  Kyllä, jopa niissä tilanteissa, joissa voi tulla jokin päihdeaine kyseeseen. Muutoin joudumme olemaan selityksen tai pari velkaa sekä itsellemme, että luotetullemme. Kun opimme yleisesti hieman elastisemmaksi meidän näkökantojemme kanssa niin silloin kykenemme käymään toisen ihmisen mukaisessa rakkauden maisemassa ja näin ollen kykenemme samaistumaan hetkellisesti siihen, miksi juuri hän valitsee tietyt tavat toimia omien kokemiensa tunteiden pohjalta. Tämä kuroo tuon erilaisuuden käsityksen hieman pienemmäksi ja näin ollen ymmärtäminen tämän ihmisen valintoja kohtaan antaa arvoa sille rakkaudelle, joka aikoinaan syntyi tätä ihmistä kohtaan.



Palaan tässä rakkauden erilaisuudessa vielä ehdollisen rakkauden määritelmään suhteessa lapsiin ja se tulee siinä, että luomme lapselle eräänlaiset normit, joissa pidämme häntä rakastettavana niissä puitteissa kuinka hän nämä meidän myöntämät arvot täyttää. Sitten torumme kun nämä arvot eivät ole tulleet täytetyksi. Huomaa siis suuri heijaste siitä, kuinka me itse määritämme, ymmärrämme ja käsitämme rakkauden olevan. Kuitenkin on erittäin oleellista antaa myös lapselle reaalinen kuva siitä, että ihmiset tulevat heijastamaan häneen odotuksia, joita hän ei mahdollisesti kykene mitenkään täyttämään vaikka, kuinka niin tahtoisi tehdä. Kasvavalle lapselle luodaan ympäristö, jossa annetaan tilaa ja mahdollisuuksia ilmaista näitä tunteita, joita hänen sisuksistaan kumpuaa. Siten hänestä luodaan vahva tuleva aikuinen, joka oppii luottamaan omiin rakkauden tunteisiinsa sen sijaan, että hakee luottamusta sellasista ympyröistä, jotka saattavat olla enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä. 




Erilaisuus rakkauden arvossa ja merkityksessä on siinä mielessä jännä seikka, että se saattaa saada useat parit eroamaan jo ennen kuin ihminen edes tahtoo oppia ymmärtämään sitä, miksi toinen on erilainen. Pienen hyvässä hengessä käydyn väittelyn jälkeen saatamme päätyä tuon saman puun äärelle, johon olimme molemmat menossa omia teitämme. Tämä on jännä seikka huomioitavaksi sillä niin monet ovat siinä mielessä erikoisia ihmisiä, että he eivät suostu luopumaan omasta näkökannastaan sanotaan nyt vaikka edes huvin vuoksi, jotta nähtäisiin, miksi toinen on jotain mieltä ylipäätään jostain asiasta. He eivät siis suostu joustamaan kahtaalle, eikä toisaalle. Tätä voi kutsua jo varsinaiseksi jääräpäisyydeksi. Tulee mieleeni kysymys, että onko se sen arvoista jos oikeasti menettää hienon ihmisen? Tietysti tuota jääräpäisyyttä olen oppinut kunniottamaan oman matkani varrella. Jopa niitä kissoja, jotka ei suostu tulemaan silitettäväksi kadun varrelta. Tuo jääräpäisyys voi siis olla juuri heille oikea tapa oppia heidän käyttäytymisensä seuraukset, mitä ikinä ne sitten hänen kohdallaan lienevätkään.  Näin ollen tässä tilanteessa on se joustamisen ja rakkauden todeksi elämisen ihmeen mahdollisuus, joka on joko annettu meidän elettäväksi tai sitten katkeruus on se joka vie voiton hedelmät ja kyynisyys voi viedä mukanaan. Sitä en kuitenkaan suosittele kenellekään. 



Rakkauden mysteeri



Rakkauden mysteeri on omassa lajissaan aika haastava aihe lähestyttäväksi sillä siihen on luotu niin monia myyttejä kokonaisuudessaan. Pyyteetön ja ehdoton rakkaus ei vaadi vastalahjaa. Kuitenkin tuo pyyteettömyyden aseman saavuttaminen voi vaatia melko paljon asioita. Ehkä jopa urheutta ja uhrauksia. Siinä mielessä että se vaatii ehdotonta sitoumusta oppia ja kasvaa ymmärtämään rakkauden todellista luonnetta. Siten kuin pystymme sen tällä hetkellä käsittämään ja havaitsemaan.  Luomaan olemusta, joka eräällä tavalla auttaa meitä olemaan rakkauden nälkäisiä, oppiaksemme siitä vielä jotain enemmän. Kuitenkin sydän kertoo totuuden siitä, mihin kykenemme ja mihin emme kykene. Sydän on mielestäni todella luova ja upea totuuden peili sen jäljiltä, mihin tahdomme luottaa rakkauden ollessa kyseessä. Sydän kun kertoo rehellisimmän totuuden. Toisinaan on kuitenkin löydettävä keinoja kitkeä suurimmat rikkaruohot, jotta löydämme tuon yhteyden omaan sydämeen kuunnellaksemme, mitä se meille viestii. Sydän sykkii sittenkin.






Aiheista muualla


Finnish



Rakkauden mysteereistä











Lapsen kasvu ja kehitys







Erilaisuus ihmissuhteissa







English


Mystery of love








Childhood and Parenting 







Differences in relationships







Songs / Kappaleet:



Parenting




Differences / Love







Erilaisuutta rakkauteenne tulevalla viikolla!


Namaste <3 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Namaste!



Projisointi & erilaisuus



Seuraava on omien pohdintojeni sekä tutkimustyöni tulosta. Olen miettinyt lähipäivinä sitä, että miksi me ihmiset sysäämme asioita toisten niskoille tai yritämme ainakin toimia niin? Hänessä on syy.. Syy siihen, että en tee sitä... Syy siihen että minussa ei ole sisäistä rauhaa.. Syy siihen, että en ole rakastava ihminen.. Mielestäni me emme voi antaa vastuuta omasta onnellisuudestamme toiselle. Jollekulle meistä itsestämme riippumattomalla taholle. Tietysti ymmärrän sen mikäli joku läheinen ihminen on haastava ihminen tilanteissa joissa joudumme olemaan hänen kanssaan tekemisissä. Tietysti he voivat tehdä sen että vetävät meidät mukaan heidän peleihinsä jos sallimme sen. Sano ääneen mitä tahdot. Miksi tahdot ja tunne vastuusi. Aseta vastuu sinne minne se kuuluu eli itsellesi. Myönnän että sorrun välillä itse myös siihen, että heijastan muihin joitain pelkojani, toiveitani yms. Joten se vain jälleen todistaa sen, että olen itsekin vain ihminen siinä missä kuka tahansa muukin. Vaikka voin olla erilainen kuin muut joissain tilanteissa. Myös sinä voit olla erilainen kuin muut. Arvosta erilaisuuttasi. 


Jotain vanhemmuudesta


Rehellisesti sanottuna tiedän vanhemmuudesta sen mitä olen lukenut ymmärtänyt ja sisäistänyt erillaisista kasvatusoppaista sekä heiltä, jotka ovat vanhempia. Tietysti myös siitä miten minua on kasvatettu lisäksi se mitä yleisesti isät ja äidit ovat minulle kertoneet. Näin ollen olen tullut siihen tulokseen, että lapset repivät sekä hyvässä, että pahassa sisäiset haavamme auki. Se onko tuo asia sitten hyvä tai paha kokemus sinulle riippuu siitä, kuinka pystyt tuon kaltaisissa tilanteissa suhtautumaan siihen mitä sisälläsi kyseisellä hetkellä koet ja tunnet. Mielestäni naiset saattavat kokea lapsien erilaiset tunteiden herättämät reagtiot voimakkaampana kuin mitä miehet sillä uskon, että raskausajan sekä synnytyksen sisältämät tunneyhteydet ovat naisilla sisäisesti voimakkaammat lapsiin kuin mitä miesten kapasiteetti antaa myöten. Ja siten äidille tuo kokemus siitä miten lapset ja heidän toimintansa vaikuttaa heihin voi olla sisäisesti haastavampaa kuin mitä se on miehille. Ja näin ollen naiset ovat suuremmin alttiita voimakkaille sisäisille tunteiden ailahteluille.

Ihmissuhteita ajatellen meidän miesten tulisi mielestäni olla tietoisia tällaisista asioista, ajatellen naisen tunteiden purkauksien alkulähteitä suhteissa sekä isän, että lapsien kanssa. Se vaikuttaa lähes jokaiseen kanssakäymisen muotoon äidin ja isän välisissä suhteissa. Sekä pariskuntana että vanhempina. Tietoisuus tällaisista asioista auttaa suodattamaan kitkaa ihmissuhteissa neutraalimmassa ymmärryksen valossa. Joten olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että miesten tulisi asettua enemmän naisen/äidin rooliin ymmärtääkseen syvemmin tuota äidin ja lapsen välistä yhteyttä. Usko tai älä mutta mielestäni  se helpottaa moniakin riitatilanteita ja varsinkin niiden käsittelemistä.


Muuan linkki mikäli kiinnostaa perehtyä aiheisiin enemmänkin:











Kestävä rakkaus


Tässä seuraavassa Kahlil Gibranin tuotantoa:



Rakastakaa toinen toistanne, mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluimmin olla liikkuvana merenä sielujenne rantojen välillä.

Täyttäkää toistenne pikarit, mutta älkää juoko samasta pikarista.
Antakaa toisillenne omasta leivästänne, mutta älkää syökö samasta leivästä.

Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloisia, mutta antakaa toinen toisenne olla yksinään.
Samoin kuin luutun kielet ovat erillisiä vaikkakin sama sävel saa ne värisemään.

Antakaa sydämenne, mutta älkää antako sitä toisen säilytettäväksi. Sillä ainoastaan
elämän käsi voi säilyttää sydämenne.

Ja seisokaa yhdessä älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin. Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.

Kahlil Gibran



Loppu kevennys!=D



Antoisaa alkavaa viikkoa kaikille! =)