Hei!
oletko tullut ajatelleeksi tätä loputonta hyväksynnän paradoksia, joka vallitsee ympärillämme? Ihmiset etsivät hyväksyntää lähes joka paikasta. Tällä kertaa tulin kertomaan lyhyen katsauksen tähän aiheeseen.
Hyväksynnän paradoksi ⏀
*
Oletko miettinyt, mistä tämä loputtoman hyväksynnän etsiminen oikein kumpuaa? Olen havainnut viime aikoina asiakastapaamisissa erään toistuvan ilmiön, josta on mielestäni tärkeää alkaa puhumaan vähän enemmän.
Ensinnäkin on olemassa niitä ihmisiä, jotka etsivät hyväksyntää koko ajan ja kaikkialta, eikä saa sitä millään osakseen tai he eivät ymmärrä sen tarvetta itsessä edes olevan, saati tunnusta sitä. Sitten on niitä ihmisiä, jotka saavat hyväksyntää osakseen, mutta eivät osaa vastaanottaa sitä. Heille, ei vain ole osoitettu tarpeeksi selkeää vertauskuvaa sen vastaanottamiseen. Kehitys on kuitenkin jatkuva prosessi.
Hyväksynnän etsimisen historiaa...
Jostakin tuo loputon hyväksynnän jano kuitenkin kumpuaa. Selkein viesti yleensä tietysti kantautuu sieltä menneisyydestä. Joskus ne ovat tietoisia, toisinaan alitajuisia. Erilaiset ympäristöt ovat voineet altistaa tämän kaltaisen riippuvuuden tai janon muodostumiseen.
*
Mitä ne voivat olla?
Kouluympäristö on voinut vaikuttaa tähän. Kaverit tai muut kasvattivanhemmat esimerkiksi. Silloin näille hyväksynnän etsijöille on mahdollisesti muodostunut jonkin sortin tarve, todistaa omaa olemassaoloaan toisille. Toisekseen sitä on voitu myös vaatia heiltä, joskus väärin perustein kiusoittelemalla tai sitten erilaisin edesottamuksin heidät on haastettu todistamaan oma ihmisarvo, jollekulle. Se on voinut jättää sen vahvan olettamuksen, joka altistaa sille janolle.
Mikä on sitten ratkaisu tämän hyväksynnän etsimisen lopettamiseen?
Ehdotan tähän sitä, että yksinkertaisesti vain alamme osoittamaan sitä hyväksyntää toisille. Erilaisuuden hyväksymällä, pyyteettömän läsnäolon kautta. Silloin olemme vain läsnä toisille, heitä tuomitsematta. Yksinkertainen harjoite, joka myös nousee mieleeni on siinä, että asetamme itsemme arvostelulle alttiiksi, siitä huolimatta saammeko hyväksyntää osaksemme vai emme. Tietysti tässä asiassa tulee koetella rajoja sellaisissa asioissa, joissa on sekä henkisesti että fyysisesti ja psyykkisesti valmis vastaanottamaan myös kritiikkiä.
Loppusaate. Hyväksynnän tasaisesti tunnustava ihmissuhde on sellainen, jossa osoitetaan hyväksyntää ja kaikki kykenevät vastaanottamaan sen terveesti. He ovat ihmisiä, jotka uskaltavat tunnustaa sille tarpeen ja täten se on myös vastavuoroista ja lähtökohtaisesti tasapainoista sekä terveen ja hyvän ihmissuhteen vaihtokauppa tai ainakin tukeva kulmakivi, josta voi ponnistaa kohti kirkkaampaa tulevaisuutta.
Songs :: Musiikki sovitukset
-
-
-
Final lightening
*
-
*
N
A
M
A
S
T
E
*
_
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti