Namaste!

Tähän seuraavaan löysin näkemyksiä sellaisesta kirjasta kuin Suuri suomalainen kotipsykologiakirja Henkiseen hyvään oloon. Mielestäni tässä kirjassa on oivallisia näkemyksiä parisuhteen ylläpitämiseen nähden. Kerrottuna yksinkertaisesti ja lähes maalaistajuisesti. Tähän asiayhteyteen ajattelin kirjoittaa tietysti Parisuhteen rakentamisesta. Tämän kirjan syntymiseen on vaikuttanut takakannen mukaan suomen johtavia eri alojen asiantuntijoita, kuten psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, lääkäreitä, kasvattajia ja tutkijoita. Seiraavassa kirjasta.. Muuan kommentti omista näkökannoista myös mukana suluissa.

Parisuhteen rakentaminen

Toimivan parisuhteen rakentaminen vaatii paljon työtä. Ihmisellä ei välttämättä ole automaattisesti kykyä kuulla ja ymmärtää toisen tarpeita, siksi toisen huomioon ottamista on harjoiteltava. Se, kuinka paljon on itse saanut lapsuudessaan empatiaa ja rakkautta, hyväksyntää ja turvallisuutta, vaikuttaa myös kykyyn antaa näitä ominaisuuksia parisuhteessaan. Parin kannattaa keskustella avoimesti omista ja toisen toiveista. Ei pidä olettaa, että toinen ilman muuta tietää, mitä mielessämme liikkuu. Arki tuo väistämättä eteen myös ongelmia ja niihinkin on mahdollista varautua keskustelemalla erilaisista ratkaisustrategioista. Toimiva parisuhde edellyttää ennen kaikkea hyvää ongelmien ratkaisu kykyä.

(Kommunikointi taidot siis aina etusijalla ja henkilökohtaisen voiman joustavuus. Eli mielestäni vaaditaan tunneälyä sen suhteen, että osaa suhtautua erilaisiin ongelmatilanteisiin ongelman suhteen oikealla tavalla. Käy läpi hankalaa asiaa keskustelemalla vaan ei täysin pakottamalla pyri mihinkään tiettyyn ratkaisuun vaan pohtii erilaisia ratkaisumalleja ja valitsee niistä sen parhaimman).

Säännöistä sopiminen 

Heti suhteen alussa on hyvä keskustella parin yhteisistä säännöistä. Molemmilla suhteen osapuolilla ei välttämättä ole samanlaista näkemystä ajan- ja rahan käytöstä parisuhteen rooleista jne. Kummankin olisi hyvä tuoda julki, millaisin ehdoin kykenee elämään vuorovaikutussuhteessa toisen kanssa. Parisuhteen ja etenkin lapsiperheen vanhemman on osattava myös luopua tietystä itsekkyydestä ja joustaa sopivassa määärin pelisääntöjä luotaessa. 

Uskollisuus

Useimmilla pariskunnilla on ehdoton uskollisuusvaatimus. Vaatimus on kuitenkin hyvä sanoa ääneen, jolloin kenellekkään ei jää epäselväksi, missä rajoissa suhde toimii. Parisuhteeseen kuuluu paljon ääneenlausumattomia oletuksia, jotka eivät välttämättä ole kumppanilla lainkaan samanmuotoisia. Toinen voi automaattisesti olettaa uskollisuusvaatimuksen olevan parisuhteessa olemassa, kun taas toinen saattaa harkita vapaampaa suhdemallia. Siksi uskollisuuteen kannattaa ottaa selkeä linjaus jo suhteen alussa.

Salaisuudet

Jokaisella on intiimejä ja henkilökohtaisia salaisuuksia, joita hän ei tahdo kertoa muille. Mutta isojen, ratkaisevien asioiden salaaminen ei kuulu kahden ihmisen yhteiselämään. Salailu vie helposti tilanteeseen, jossa pari ei uskalla lainkaan käsitellä vaikeita asioita. Keskustelu liikkuu vain ongelmattomilla alueilla. (Eli juurikin ne haudatut salaisuudet voivat muodostua sellaisiksi lumivyöryiksi joita, joutuu peittämään aina uudella valehtelemisen muodolla ja se jäytää sekä omaa sisintä sekä koettelee suhteen luonteen lujuutta. Siinä mielessä rehellisyys on avain onneen. Kumppanillasi voi olla jopa avaimia tuon sinun hautaamasi salaisuuden läpi käymisessä kun vain annat hänelle mahdollisuudet siihen.)

Aloita muutos itsestäsi

Toista ei saa väkisin muutettua. Siksi muutos lähtee itsestä, oman voiman käyttäytymisen tarkistamisesta. Ei voi olettaa, että suhteen alussa solmitut yhteiset näkemykset toimivat jatkossakin samalla tavalla. Päin vastoin pelisäännöistä on jatkuvasti tehtävä uusia päätöksiä. Lapset, työelämän muutokset ja ylipäätään erilaiset elämäntilanteet heijastuvat myös parisuhteen hyvin vointiin.

(Tässä kohdin muutos on aina henkilökohtainen valinta. Vanhasta epätoimivasta uuteen ja parempaan joka sisällyttää kaikkien huomioon ottamisen. Siihen sisältyy oman voiman tiedostaminen sen suhteen mitä tahtoo, mitä sietää ja myös sen mitä muut tahtovat eli mihin he tahtovat edetä elämässään sinun kanssasi tai ilman. Rakkaus ei katso silmillä vaan mielellä. Sellaisella mielellä, joka tahtoo hyvää ja oikeudenmukaista kohtelua sekä itselleen, että myös muille. Henkilökohtaiseen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on ainakin omista kokemuksistani se, että on halukas näkemään asiat toisella tavalla. Tutkimaan sitä miten itse menettelee ja miksi? Sekä se että peilaa välillä myös sitä että miksi tämä ihminen näkee sen toisin ja silti pysyttelee oman näkökannan puolesta puhujana mikäli kokee sen sydämessään oikeaksi itselleen ja parhaaksi tavaksi menetellä. Silti tuomitsematta tämän toisen ihmisen valinnan mahdollisuutta toimia eri tavalla.. Suvaitsevaisuus auttaa ymmärtämään ja kestämään erilaisten ihmisten oikeutta omaan mielipiteeseen. Tiedostamalla sisäisesti samalla oman valinnan suuremman merkityksen itselleen. Sitä puolustelematta mikäli tilanne vaatii hiljaista joustavuutta. )

Samaa sukupuolta olevian ihmisten suhteet

Kun kaksi miestä tai kaksi naista seurustelee tai muodostaa parisuhteen, merkitsee se toiselle avautumista, toivetta hyväksytyksi tulemisesta ja yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Siihen voi sisällyttää myös vanhemmuutta tai odotuksia lasten saamisesta. Näissä suhteissa - aivan kuin hetero suhteissakin - tarvitaan kykyä tunnistaa sekä suhteen vahvuuksia että heikkouksia ja välineitä työskennellä yhdessä ongelmien  ja kriisien yli. Kun parisuhteessa on ongelmia, niitä on hyvä tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Ongelmien näkeminen vain joko itsessä tai toisessa ei auta löytämään ratkaisuja.

Parisuhteen pioneerityötä

Suurin osa lesbo- ja homosuhteissa esiintyvissä ongelmissa ja voimavaroista on samantyyppisiä kuin heterosuhteissa. Mutta on joukossa myös erityisongelmia ja -vahvuuksia. Hyvin merkittävä erityisyys on se, että samaa sukupuolta olevien suhteet jäävät edelleen usein vaille lähiympäristön ja yhteiskunnan tukea. Miehen ja naisen suhde nähdään kulttuurissamme myönteiseksi persoonallisuutta ja koko yhteiskuntaa rakentavaksi tekijäksi. Pienestä pitäen pojille ja tytöille annetaan malleja ja ihanteita miehen ja naisen suhteesta. Avioliiton solmiminen nähdään yhdeksi huippukohdaksi ihmisen elämänkaaressa (Paitsi mielestäni siinä tapauksessa mikäli uskoo sydämessään siihen että ei koe sitä tarpeelliseksi sen suhteen kun todellisen rakkauden luonteeseen kuuluu se, että ei tarvi kenenkään ulkopuolisen ihmisen todistusta omalle rakkauden kokemukselleen. Ymmärrän tietenkin mikäli henkilökohtaisesti joistain muista syistä kokee sen tarpeelliseksi tai tahtoo niin menetellä.)

Samaa sukupuolta olevien ihmisten suhteet ovat jääneet varjoon, niihin ei ole liitetty tavoiteltavaa tulevaisuudenkuvaa vaan niistä on vaiettu tai niitä on pidetty poikkeavuuksina. Niinpä moni ymmärtää homo- ja biseksuaalisuuden vain seksuaalisen mielihyvän hakemiseksi eikä osaa tunnistaa ja tukea miesten välisiä ja naisten välisiä rakkaussuhteita.  Tätä homot ja lesbot ovat joutuneet kohtaamaan omissa perheissään, kouluissaan ja kaveripiireissään ja työpaikoillaan. Parisuhteiden pulmatilanteissa heillä onkin ollut riski jäädä yksin ongelmiensa kanssa.

Perhe- ja ystävyyssuhteet

Sanoilla on suuri merkitys ihmisen elämässä. Ne kantavat kulttuurissa jaettuja merkityksiä. Tuttujen sanojen käyttäminen hieman uudessa yhteydessä tuo uutta sisältöä sekä itse sanalle, että tilanteelle, jossa sitä sovelletaan. Perhe on yksilön elämässä merkittävä peruskäsite. Osalle homoista ja lesboista se voi olla ahdistava ja vaille ymmärrystä jättävä käsite. Onhan moni jäänyt synnyinperheessään vaille suuntautumisensa ja parisuhteensa hyväksymistä. Moni on kuitenkin ottanut käsitteen omaan käyttöönsä, säilyttäen siinä myönteisenä pitämänsä ajatuksen hyväksyvästä yhteenkuuluvuudesta. Tällöin he voivat tarkoittaa perheellä paitsi synnyinperheen jäseniä, kumppania ja omia lapsia, myös läheisiä ystäviä, joiden kanssa on vuosien mittaan voinut jakaa niin ilot kuin surutkin, tai sukulaisten ystävien lapsia, joiden kanssa vietetään paljon aikaa yhdessä. Perhe käsitteen liittäminen näihin suhteisiin lisää niiden arvokkuutta ja niihin sisältyvää keskinäistä huolenpitoa. Perhejuhlat silloin tällöin piristävät arkea ja tuovat arvoja näkyviin.

Voiko lapsella olla kaksi isää tai kaksi äitiä?

Lasten hankkiminen on oma suuri kysymyksensä. Kyky vanhemmuuteen ei ole riippuvainen seksuaalisesta suuntautumisesta. Homo- ja lesboparien kasvattamat lapset ovat tutkimusten mukaan yhtä tasapainoisia kuin heteroittenkin kasvattamat lapset. Näillä lapsilla on toki erityisiä kysymyksiä ja tarpeita, joihin vanhempien on syytä varautua. Useimpien homo- ja lesboparien lapset on saatu heterosuhteen kautta. Viime aikoina lesboparit ovat hankkineet lapsia erilaisin järjestelyin. Homo-, lesbo-, bi- ja transvanhemmilla on oma yhdistyksensä, Sateenkaariperheet ry. se järjestää mm. kesäleirejä.

Mustasukkaisuus

Järjen veit

Mustasukkaisuutta voidaan ymmärtää niin kuin kaikkia muitakin ihmissuhteen osatekijöitä laajana kirjona, jonka toinen pää lepää ihmisen normaaleissa perustarpeissa ja toinen pää katoaa jonnekkin yksilön, hänen henkilöhistoriansa tai parisuhteen patologisuuteen. Se on kuin raudoitus rakennuksessa. Valu pettää, jos sitä ei ole lainkaan. Liika raudoitus muuttaa talon jäykäksi häkiksi ja vankilaksi. Riittävästi rautaa varmistaa talon pystyssä pysymisen ja mahdollistaa sen oikean käytön. Tavallisessa parisuhteessa perusmielikuvana on kuuluminen ja sitoutuminen. Jotka molemmat syntyvät ihmisten välisestä sopimuksesta. Tautisessa suhteessa tämä vastavuoroisuus muuttuu omistamiseksi, missä toinen ihminen esineellistetään ja välineellistetään omien tarpeiden tyydyttämiseksi. Kysymys liittyy syvimmiltään sihen , mihin omaan ongelmaan hakee vastausta parisuhteesta. Harviille Hendrixin mukaan kukaan ei mene parisuhteeseen tehdäkseen toisen onnelliseksi vaan ratkaistakseen jonkin oman elämän perusongelman. 

Riitänkö minä itselleni ja pystynkö ottamaan vastuun omista tarpeistani vaan joudunko elämään jatkuvasti toisen kautta ja tingin häneltä sekä tarpeiden tyydyttämistä että omanarvontuntoani? Patologiseksi todetun mustasukkaisuuden  eräänä perustana pidetään  syvää itsetunnon loukkausta ja siihen liittyvää toisen henkilön ylikorostusta, liki jumalointia. Kun itsetuntoa loukataan uudestaan, reaktiona on jumalan tuhoaminen: klassinen madonnasta huoraksi -kuvio. Mustasukkaisuuteen tässä mielessä on aina syytä, mutta se syy sijaitsee turvallisesti jossain muualla kuin syytettynä käyttäytymisessä. Mustasukkainen metsästää jänistä, jonka jäljet risteilevät hänen päässään. Logiikka se on patologiikkakin. Järjen veit -tangon toteamus pitää syvästi paikkansa tässä kuviossa. Järki on todellakin viety ja otettu muuhun käyttöön. Mustasukkaisuuden havainnot ovat aina oikeita, mutta niiden tulkinnat nousevat hänen sielunsa monista mutkista. Niin kuin kuva silmissämme on nurin ja vasta aivot kääntävät sen toisin eli oikein päin, niin mustasukkaisuudessa virta vie toiseen suuntaan: aivot ääntävät oikean havainnon väärinpäin.

Oman minäkuvan vääristymät heijastuvat parisuhteeseen. Koko parisuhteen perusrakenteen väärinymmärtäminen ja toisen kautta eläminen aiheuttavat sen, että mustasukkaisuuden kohteelle jää hyvin vähän vaihtoehtoja korjata suhdetta omalla käyttäytymisellään. Korjausvaihtoehtoja on pääsääntöisesti kaksi: vaikea - usein vaivan luonteesta johtuen mahdotonkin- on mustasukkaisen hakeutuminen terapiaan: miksi minä menisin psykiatrille tai perheneuvojalle, koska vika on puolison luonteen heikkoudessa tai hänen ylikorostuneessa seksuaalisuudessaan. Syvimmät mustasukkaisuusongelmat sijaitsevat niin syvällä sielun mustissa mujuissa, etteivät kaikki terapeutit edes ota hoitaakseen tätä vaivaa. Parisuhteen kannalta auttavaa saattaa olla se, että ainakin yritetään tiedostaa se,  millä tavalla mustasukkaisuus toimii suhteessa molemminpuolisesti tyydyttävällä tavalla. Meidän suhteissamme elää kaikki se tautisuus, mikä meissä itsessämme. Mikä olisi itseensä, ulkonäköönsä ja koko seksuaaliseen vaihtoarvoonsa tyydyttämättömälle parempaa korviketta kuin kumppanin häneen kohdistama sitova ihailu ja ympärivuorokautinen vahtiminen. Kallista pyörää ei jätetä ulos yöksi. Aina ei kaukaa katsoen osaa näistä pareista erottaa, onko menossa tiukka tango vai painin pahanlaatuinen  sidonta. 

(Mielestäni mustasukkaisuutta kannattaa pitää merkkinä siitä, että oikeasti välittää toisesta todella paljon ja pohtia sen myötä, että miksi oikeastaan olen mustasukkainen. Ja onko tämä tunne todellakin todenperäinen? Tietysti siihen välillä voi olla aihettakin. Vaan mielestäni on hyvä pohtia kuitenkin onko se todella aiheellinen sillä se voi antaa tilaa tutkia aihetta objektiivisemmin. Siten siihen voi saada juuri sopivaa etäisyyttä päästäkseen tietoiseksi omista todellisista tunteista. Tuon pohdinnan myötä voi olla hyvä tuoda ajatuksiaan julki omalle kumppanilleen.)