Namaste
Tervehdys ja suoraan aiheisiin =)
Viha tunteena
Niin paljon kuin olen rakkaudesta kertonutkin niin nyt tekee mieli uppoutua vihan saloihin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että viha ei ole rakkauden vastakohta vaan pelko. Viha johtaa maailmalla ennakkoluuloihin ja sotiin. Viha on tunne siinä, missä muutkin tunteet. Tietysti tärkeä totta kai. Viha on jonkin vastustamista. Lähinnä sellaisen ajatuksen idean tai toimenpiteen vastustamista, joka on sisäisen onnentunteemme esteenä. Jokin ihmisen ulkopuolinen uhkatekijä, uhkakuva. Uhkakuva on sellainen ulkoinen tekijä, joka on vaaraksi vaikkapa omalle terveydellemme tai jollekin muulle asialle, tapahtumalle tai ihmiselle, jota pidämme tärkeänä omassa elämässämme. Jokin sinulle arvokas asia, jonka mahdollisesti pelkäät menettäväsi. Uhkakuva on siis jokin vaaratekijä lähietäisyydelläsi. Jokin uhkakuva voi siis myös laukaista pelon tunteen ihmisen sisimmässä. Näin ollen se muuntuu vihaksi ja se voi aiheuttaa tietynlaisia toimenpiteitä. Kuten taistele tai pakene fiiliksen. Useissa ihmissuhteiden ongelma tilanteissa tuo jälkimmäinen taitaa olla se vahvin vaihtoehto. Viha pohjautuu tilanteeseen, jossa ihmisen henkilökohtainen turvavyöhyke on rikottu. Viha tulkitaan myös eräässä lähteessä niin, että ego on kaivautunut puolustusasemiin ihmisen sisimmässä. Mikäli havaitsemme itsemme vihaamassa jotain asiaa, tapahtumaa tai ihmistä niin muutama oleellinen kysymys toi tulla tuossa tilanteessa kyseeseen: Minkälaisen uhkakuvan tämä tilanne minulle heijastaa? Miten tämä tilanne voi olla vaaraksi minulle? Mitä minä pelkään tässä tilanteessa eniten tapahtuvan? Miksi pelkään näin käyvän?
Pelko voi pohjautua hyvinkin usein vääriin uskomuksiin, oletuksiin tai odotuksiin. Jollain tavoin ihminen voi kokea jonkun toisen ihmisen uhkaksi omalle elämälleen, parisuhteelleen tai ystävyyssuhteelle. Mitä turvallisemmaksi olomme tunnemme sitä vähemmän vihaamme. Kuitenkin tuolle vihalle jota kukin tuntee voi olla eräällä tavalla järkiperäisiä syitä. Kuten sellaisissa tapauksissa, jossa on kasvanut tietynlaisessa kasvuympäristössä, jossa on joutunut todistamaan/oikeuttamaan oman arvonsa ihmisenä, joko vanhemmille tai muille ihmisille ympärillään. Olettaen, että olemme ikään kuin perineet tietynlaiset normit ajatuksine, uskoine päivineen. Lähtöoletus tai ajatus voi olla siinä, että meissä on jokin vikana, väärin tai tuomittua. Vaatii siis hieman enemmän ponnisteluja tuntea itsensä arvoiseksi kuin sellaisen joka on elänyt taustaltaan nuoruusvuoden enemmän hyväksyvässä ilmapiirissä. Sanon tämän toisin näin eli häpeä on iskostettu vahvemmin ihmiseen sellaisessa kasvuympäristössä, jossa arvostus on unohdettu. Tuo viha, joka voi syntyä tässä ihmisessä joko ulkoisen ärsykkeen johdosta tai sisäisen tunne työskentelyn avulla saattaa aiheuttaa tässä ihmisessä tunteen, jonka myötä hän epäilee itsessään olevan jotain pahaa tai hyväksymätöntä. Se voi siis ohjata ihmisen itsesyytöksen kierteeseen. Viha ei ole kuitenkaan siksi olemassa toisen taholta meitä kohtaan, että me olisimme jotenkin paha tai väärä. Viha projisoidaan meihin heidän toimesta siksi että tämä kyseinen ihminen kokee oman turvallisuuden jostain syystä uhatuksi seurassamme. Hänen kokema pelko tai viha taas voi juontua jostain sellaisesta tilanteesta hänen elämässään johon hän peilaa voimakkaita negatiivisuuden tunteita. Kuitenkaan juuri nyt se johon tämä viha kohdistetaan ei välttämättä liiku samoilla aikeilla tässä tilanteessa. Mikäli tahdomme saada etäisyyttä tuohon vihaan, jota meitä kohtaan tuossa tilanteessa heijastetaan niin silloin oleelliset kysymykset voivat olla seuraavanlaisia:
Minkälaisen uhkakuvan hän kokee vastaanottavan tässä tilanteessa, johon nyt vain olen ajautunut osalliseksi? Mitä tunteita minun käytös herätti hänen sisimmässään juuri nyt?
Myötätunto verrattuna vihaan
Myötätunto on ainoa lääke tuossa tilanteessa tuolle ihmiselle joka heijastaa vihaa tätä kyseistä ihmistä kohtaan. Kuitenkin tätä myötätuntoa tulee jakaa tietoisena siitä, mitä tekee ja miksi, jotta säilytämme oman minuutemme tasapainoisena. Tietysti tämä tilanne voi olla todella haastava jo itsessään. Tämä toimintamalli ei kuitenkaan täysin vapauta heitä vastuusta vihastaan sinua kohtaan. Kuitenkin se helpottaa sinun omaa tunnetyöskentelyä itse tilanteessa. Joka tapauksessa myös tämän ihmisen kohdalla, joka heijastaa vihaa tuo viha tulee kohdatuksi sinun tavassasi kokea myötätuntoa häntä kohtaan ja näin ollen sen avulla myös hän voi ottaa yhden askeleen kohti eheyttä ihmisenä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaihtoehtoja on monia. Sekin on myös vaihtoehto, että sinä itse alat vihaamaan sitä joka heijastaa vihaa sinua kohtaan. Kohtaa vihasi. Tunne vihan tunteesi. Kohtaa se tunne, joka nostaa vihan esiin itsessäsi. Kysy itseltäsi: Kuka pelkää? Kuka kokee riittämättömyyttä? kuka on vakuuttunut siitä, että uhka on todellinen? Kuitenkin totuus on se, että jokin meissä tai meidän tavassamme käyttäytyä laukaisee hänessä tuon vihan meitä kohtaan. Mielestäni on hyvä muistaa kuitenkin myös se totuus, että vihan tunne jota hän peilaa meihin syntyy hänen sisimmässään niiden kokemuksien kautta, jotka hän on määritellyt aikaisemmissa elämän tilanteissa negatiivisiksi kokemuksiksi. Joten näin ollen me emme välttämättä ole suoranaisesti tuon alkuperäisen vihan tunteen aiheuttaja tällä hetkellä. Myötätunnon avulla voimme auttaa häntä käsittelemään tuota hänen kokemaansa vihaa siten, että emme itse vaivu syytöksiin häntä kohtaan vaan annamme hänelle tilaa kokea tuota tuntemaansa vihaa, joka sillä hetkellä pyrkii esiin. Muista oma turvallisuus mikäli väkivaltaa ilmenee tuossa ihmisessä, joka vihaa. Silloin on syytä poistua paikalta mahdollisimman nopeasti ja hankkia vaikka virkavaltaa paikalle kaikkien osallisten turvallisuuden varmentamiseksi.
Omassa tunnetyöskentelyssä meidän on syytä päästä tuon vihan tai pelon tunteen tuolle puolen ja sisälle, taakse tai ympäri ja otettava se haavoittuvuus osaksi itseämme joka mahdollisesti nousee esiin näiden tunteiden takaa. Kuitenkin tuo haavoittuvuus voi olla voimavara jatkossa elämämme matkalla oikein hyödynnettynä eikä siis tappio kuten yleisesti haavoittuvuuden luullaan olevan esimerkiksi itseään täynnä olevien ihmisten toimesta. Viha syntyy osoituksena siitä, että uskomme olevan jotain puolusteltavaa. Meidän tulee siis kyseenalaistaa kiintymyksemme taso erinäisten asioiden, tapahtumien ja ihmisten suhteen aina silloin tällöin. Tunnistaa ja tunnustaa kiintymys omassa olemuksessamme. Tulee siis ajatella laatikon ulkopuolisia asioita. Laajentaa perspektiiviä. Katsella sitä auringon laskua aallon harjanteen tuolle puolen. Yksi avain tuohon tilanteeseen voi olla seuraavassa ajatus/tunnetyöskentelyssä. Eli nostaa tuon vihan tunteen volyymia omassa sisimmässäsi, jotta voi selventyä sen alkuperästä. Kuitenkin siinä hengessä, että se tehdään siten, ettei vahingoita ketään ulkopuolista tuossa tunteiden kohtaamis prosessissa koska silloin kuljetaan vain ojasta allikkoon. Mikä tahansa positiivinen puoli tuossa tilanteessa voi helpottaa tuota tunnetyöskentelyä. Viha nousee yleensä esiin ihmisissä, koska he kokevat oman voimattomuuden tuohon tilanteeseen nähden. Voimattomuutta kohdata se jokin ongelma tai haaste elämässä. Kaiva todisteet siitä, että sinä hallitset tilannetta vihasi sijasta. Kokeile muuttaa käyttäytymistä ja katso, mitä tapahtuu. Saatat yllättyä positiivisesti. Näin ollen huomaat, että voi olla niitä muitakin tunteita.
Ihmisen arvo kumppanuudessa vihaan nähden
Kumppanuudessa voi olla kyse siitä, että ei tarvitse ansaita läheisyyttä vaan se on tuossa suhteessa luonnostaan ilman minkäänlaisia ponnisteluja. Silloin epäily ei ole aina vakio. Luottamus tulee ansaita sanotaan. Tuleeko? Entä jos sitä voi luottaa toiseen jo alunalkaen. Mikäli aina epäilet niin silloin mahdollisesti ihminen epäilee jo itseäänkin. Kuitenkin se voi olla hyvä asia, mikäli silloin tällöin tämä läheisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne testataan eri tilanteiden järkyttäessä tasapainoa nykyiseen kumppaniin. Sen voi siis ottaa positiivisena kokemuksena. Tuo vihan tunteen kokeminen voi olla meille itsellemme rakentava palaute kasvaaksemme ihmisenä paremmaksi ja vahvemmaksi. Vahvuudella ja paremmuudella tarkoitan sitä, että ihminen kykenee olemaan sinut oman arvonsa suhteen verrattuna parisuhteen yhteiseen arvoon siitä huolimatta vaikka suhteen lujuutta koetellaan mielestämme toisten toimesta. On tietysti mahtava asia, mikäli tämän kokemuksen myötä voimme keskustella avoimesti ja rehellisesti siitä, mitä tunnemme missäkin tilanteessa, joko itseämme tai toisia kohtaan. Erään tulkinnan mukaan henkisyydessä väitetään vihamielisyyden ja suuttumuksen olevan kiellettyjä tunteita. Sanotaan näin: "Älä vain antaudu vihan tunteelle" "No nyt se vielä muka suuttu". Viha ja suuttumus tilanteissa kuin tilanteissa on kuitenkin hyvin luonnollinen asia. Varsinkin silloin kun koemme olomme uhatuksi. On kuitenkin tärkeää tiedostaa vihan tunne itsessään. Vain ja ainoastaan siten me kykenemme tekemään valintoja, jotka ohjaavat meidät ymmärtämään sen alkuperän ja näin ollen kykenemme vapauttamaan itsemme liian voimakkaista vihanpurkauksista silloin kun se ei ole oleellista tilanteesta selviytymisen kannalta. Sen sijaan, että tuntisimme vihan me pyrimme poistamaan tuon ulkoisen haittatekijän, joko riitelemällä tai taistelemalla. Viha voi pidemmän päälle alkaa jäytämään ihmisen sisintä eikä se näin ollen voi olla kovin mieluinen tunne. Viha ei siis ole ulkoinen tekijä vaan sisäinen ja siksi myös ansaitsee meidän sisäisen huomiomme.
Aiheista muualla:
Kappaleita:
Vihasta vapauttavaa viikkoa vain kaikkialle =)
Namaste
