Translate

Blogiarkisto

Etsi blogista omalla hakunimikkeellä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste läheisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste läheisyys. Näytä kaikki tekstit

perjantai 21. joulukuuta 2018



Namaste







Joulun erinomaisuus



Hei! Toivon, että sinun joulun aika on alkanut hyvin. Mielestäni joulu voi olla erikoinen ja suorastaan erinomainen silloin kun panostamme ihmissuhteisiin samantyyppisellä innokkuudella, jonka turvin ostamme lahjoja kaupoista. Uskon vahvasti siihen, että jokainen tahtoo joka tapauksessa tehdä parhaansa. Ymmärrän, että lahjojen osto voi tuottaa päänvaivaa monille ihmisille. Luova läheisyys on mielestäni hyvä pitää avainasemassa, lähimmäisten kanssakäymisissä. Rakkauden näkemykset ovat siinä mielessä merkityksellisiä, että voimme luoda niistä seikkaperäisiä, omalla tavallamme. Vilpitön iloitseminen toisten kanssa jaettuna kokemuksena on käsittääkseni se paras kokemus onnesta ja autuudesta. 


Heille, joilla on joku lähimmäinen kuollut joulun aikana joskus menneisyydessä, toivon voimia kestää näitä päiviä. Ei ole helppoa tuntea oloaan, onnen ja rauhan lähettilääksi jos sydämessään kokee surua. Toivon, että silloin muistuu mieleen jokin iloinen kokemus, jonka olet jakanut, hänen kanssa, jota ikävöit. Voimme nauttia elämästä aina silloin kun muistamme ilon, jota olemme kokeneet matkan varrella. Rakkauden näkemykset ovat yleensä aika mielenkiintoisia, koska hyvin usein koemme tarpeelliseksi tehdä jotain pelkästään velvollisuuden tunteesta. Toivon, ettei se vie kokonaan sitä voimaa hyvyydeltä. Velvollisuuden tunne, ei aina tarkoita hyviä asioita elämässä. Jälleen kerran nousee esiin aikomuksen voima. Kun teet jotain, määritä oma aikomuksesi sille ja olet vapaa, tuon toimen tuomista taakoista. Rakkaus kukoistaa rehellisessä vuorovaikutuksessa. Mielestäni on silti tärkeää huomioida hyvyys tuossa rehellisyydessä. Rehellinen ihminen on myös rehellinen omille tunteilleen, eikä siten vetoa muuhun totuuteen kuin siihen mitä sisimmässään kokee ja tuntee. Se on rehtiä vuorovaikutusta vailla vertaa. 


Yhteisö, on se joka luo meistä ihmisinä tärkeitä, silloin kun on se tila toteuttaa itseään, jotta voi luoda yhdessä jotain, toisten seurassa, saamme tuntea olomme merkitykselliseksi. Näin ollen hienotunteisuudessa on sydän paikallaan, jokaisessa elämänkokemuksessa. Välittäminen on hyvin usein aito, sydämen teko, joka heijastuu usein ilmeissä ja eleissä, joita ympäristölle osoitetaan. 




Christmas Songs, etc :: Joululauluja ym.



*



*


*



*

Rauhaisaa tai aktiivista joulua.  Elä ja koe se täysin tuntein. 



Namaste









tiistai 10. heinäkuuta 2018



Namaste!





Hei! 






Riittämättömyyden tunne ja yksinhuoltajuus




Kirjoitin muutama viikko sitten yksinhuoltajuudesta (maanantai 7 toukokuuta 2018). Syvennyn vielä muutamin ottein tähän aiheeseen. Riittämättömyyden tunne vaanii hyvin usein yksinhuoltajan arjessa. Olenko riittävä vanhempana tälle lapselle? Riittääkö minun rakkaus tälle lapselle? Olenko minä riittävän hyvä  uuteen suhteeseen?

Mielenkiintoisia kysymyksiä minun mielestäni.

*


Riittämättömyyden tunne voi nousta hyvin usein esiin siellä normaali arjen keskellä. Jolloin tämän hetkisen ymmärryksen mukaan, ollaan melko tiukilla rakkauden osoittamisen kanssa. Varsinkin jos on useampi lapsi, joita kasvatetaan. Riittämättömyyden tunne on sellainen elementti, joka nousee hyvin usein esiin yksinhuoltajien keskuudessa. Koska (yksinhuoltaja) ei aina jaksa sitä arkea, jossa tulee mennä lasten tarpeet edellä ja se oma täyttymys voi jäädä vaillinaiseksi, koska suuntaa huomionsa vain lapsiin. Tietysti tämä heijastuu myös siihen, että kykeneekö etsimään uutta ja sopivaa miestä vielä tässä ohessa. Toki tämä tunneskaala (riittämättömyys) heijastuu siten myös osittain meihin miehiin, varsinkin silloin kun olemme tekemässä päätöstä mennäksemme suhteeseen sellaisen naisen kanssa, jolla jo on lapsia.



Mielestäni tässä tilanteessa punnitaan oikeasti tämän miehen kapasiteetti rakastaa ihmisenä naista ja hänen lapsiaan. Pyyteettömästi. Kuitenkin, rakkaus ei kysy onko tuo lapsi omaa lihaa ja verta. Toki itse koen tärkeäksi sen seikan, että on myös omia lapsia. Kuitenkaan rakastaminen ei sitä vaadi. Mikäli oikeasti kykenee pyyteettömän rakkauden osoittamiseen. Olen silti havainnut käytännössä, että monella naisella on myös haaste vastaanottaa tuota osoitettua pyyteetöntä rakkautta. Kuitenkaan, se ei aivan aina ole tuon pyyteettömän rakkauden osoittajan "ongelma" mikäli näin sallitte asian ilmaista. Haaste on siellä, että tämä henkilö jolle pyyteetöntä rakkautta osoitetaan ei kykene sitä vastaanottamaan. Jokin barrikadi estää tämän rakkauden muodostumisen, hänen sisäisessä maisemassa. Tuo barrikadi on ratkaistava ensin ja vasta sitten suhde alkaa kestämään todellista läheisyyttä.





Rakkauden maisema. Rakkauden kapasiteetti tuo mielestäni myös oman oivallisen haasteen tällaisiin elämäntilanteisiin, koska rakkaus on aina pyyteettömästi läsnä meidän sisällä sydämessämme ja täten aina tavoitettavissa. Kuitenkin on sellaisia elämäntilanteita, jotka jumittaa niin ikään meidän rakkauden kyvyn sisimpäämme, joka saattaa tuoda pari muuria ylitettäväksi ennen kuin saavutamme tuon täyden rakkauden potentiaalin. Mitä näitä on? Menneisyyden suhteiden haavat. Suhteet, joissa meitä on syvästi loukattu tavalla tai toisella. Roikkuminen näissä vaikeissa suhteissa tai ihmisissä voi olla turmiollista, toki kiintymys  kokemuksena voi olla todella voimakas ja sen käsittely voi tehdä kipeää. Lupaan ja vannon, että se kuitenkin helpottaa kun tuota työtä jatkaa. Menneisyyden kaunojen kantaminen katkeroittaa ja kovettaa rakastamisen kyvyn, eikä näin ollen uskalla antaa uutta mahdollisuutta rakkaudelle. Muistutan lempeästi, ettei voimakas kiintymys tarkoita suinkaan rakkautta sen alkuperäisessä muodossaan. Lisäksi eräs ääripää on myös liian voimakas huomion suuntaaminen tulevaisuuteen, joka edesauttaa sen, että olemme tulevan huolien murtamia rakastaaksemme nykyhetkessä.





Sellainen palopuhe tähän hetkeen.  Joten tuorein viisaus tähän lääkkeeksi on läsnäolon kehittäminen. Miten tuollaista kauaskantoista läsnäoloa tai sen kykyä voi kehittää? Mielestäni paras lääke on mennä metsään. Kuunnella ja hengittää elämää kuten luonto tekee. Siellä se vain on pyyteettömästi jokaista kuulijaa varten olemassa. Hiljaisuus terapia on myös todella hyvä läsnäolon harjoite. Tämän jälkeen eräällä tavalla voi tallentaa tuon läsnäolon olemukseen, joka on siten voimavara jatkossa meidän omassa minuudessa.  Musiikin kuuntelu auttaa, sellainen jossa on lempeä rytmi. Kitaralla soitettu musiikki voi toimia oivallisena lääkkeenä.








Vastavoimat rakkaus ja pelko




Nostin esiin viimeisimmässä videossa, rakkaus ja pelko teeman. Liian voimakas kiintymys herättää pelon tunteen sisimmässä, eikä pelko ole rakkautta. Silloin kun tuo pelko nousee esiin, voimme oikeastaan hyvin yksinkertaisesti päättää lähdemmekö kulkemaan sen kanssa vai suuntaako huomion kohti rakkautta. Pelko on siis rakkauden vastakohta. Pelko lisää ja korostaa erillisyyden tunnetta. Eikä tämä erillisyyden tunne ole väärin. Kannattaa siis aina olla rehellinen omille tunteilleen. Tunteiden tunteminen, ymmärtäminen ja kertominen vie kohti läheisyyttä. Mielestäni nämä asiat tulee huomioida ihmissuhteessa tarkoin ja perinpohjaisesti. Silloin huomiomme keskittyy oikeisiin asioihin. Varsinkin silloin kun tahdomme oikeasti rakastaa ja osoittaa rakastavamme. 




Rakkauden osoittaminen ei välttämättä olekaan se suurin haaste. Suurin haaste voi olla siinä, kuinka oppia vastaanottamaan rakkautta. Mielestäni tämä kyky on monessa suhteessa hakoteillä. Miksi? Koska niin monet suhteista päättyvät eroon. Näin ollen tuollaisista suhteista puuttuu kyky sitoutua rakastamaan. Tietenkään se ei aina ole se paras vaihtoehto, varsinkaan silloin jos kaikki vaihtoehdot on puntaroitu ja vastaus on, että kumppanukset vain ovat muuttuneet enemmän erilaisiksi, kuin he olivat suhteen aloittaessaan. Mitä tarkoitan erilaisuudella? Erilaisuus elämän arvoissa. Mielestäni suurin tekijä ainakin suomessa voi olla esimerkiksi olla suhde alkoholiin tai sen seurannaisiin, joita voivat olla esimerkiksi käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena, erilaiset käyttökokemukset alkoholin suhteen. Muutoin erilaiset elämänarvot, jotka haittaa arjen jakamista. Eriarvoiset Vanhemmuuden roolit ja käyttäytymistavat. Vain muutamia mainitakseni. 







Videos & Songs : //  Laulut ja videot:








Loppukevennys // Final lightening


Olen jakanut tämän jo kerran aiemminkin. 
Joka tapauksessa sen verran hauska, että tässä tämä uudelleen







*



Rakkauden läheisyyttä <3 



Namaste








maanantai 18. joulukuuta 2017


Namaste!



Tervehdys ja tervetuloa!


Tähän seuraavaan tarinaan olen kerännyt näkemyksiä sekä parisuhteiden taustalta, kuin myös perhesuhteista. Samanarvoisia tunnetyöskentelyn alkeita voi käyttää sekä sisarusten välillä kuin myös rakkaussuhteiden parissa. Toki tuo suhde itsessään on erilainen rakkauskumppanin välillä verrattuna sisarussuhteisiin. Kuitenkin tunnetyöskentely siellä taustalla voi vaatia samanlaisia toimenpiteitä. Varsinkin tunnesidosten osalta voi nousta esiin samanlaisia sidonnaisia. Eri tilanteet voi herättää vastaavia tunteita sekä sisarussuhteiden kanssa kuin myös niissä  ystävyys tai rakkaus suhteissa tapahtuneissa ristiriitatilanteissa. Tämä koskee  kaikkia  ihmissuhdetilanteita, joita on kohdannut oman elämänsä aikana. Tämän vuoksi pidän tärkeänä soveltaa näitä näkemyksiä lähes kaikissa elämänsä ihmissuhteissa.




Joulun aika


Joulun aika tuo mahdollisuuden astua lähelle lähimmäisiä. Kohdata heidät kasvoista kasvoihin ja käsistä käsiin. Näin ollen tietysti tulee mahdollisuus kohdata myös sydämestä sydämeen. On kuitenkin eri asia olla avoin tekemään se, kuin toimia niin käytännössä. Aina kun olet avoin läheiselle, annat mahdollisuuden läheisyydelle. Toki on hyvä tiedostaa se tosiasia, että kaikki eivät kykene lähestymään vaikka mahdollisuus siihen on olemassa. Jokaisella ihmisellä saattaa olla ne omat hyvin henkilökohtaiset suojamuurit, jotka vaatii sitä heidän omaa sisäistä työskentelyään, jotta he voivat avautua vastaanottamaan enemmän rakkautta ja läheisyyttä, eikä tämä koske pelkästään miehiä. Tuo tunteiden, näkemysten tai uskomusten työstäminen voi vaatia hetken jos toisenkin aikaa. Aikaa oppia arvostamaan ja rakastamaan itseään, jotta on helpompi hyväksyä myös sitä ulkopuolelta tulevaa rakkautta. Tässä on se yksi syy, jonka uskon olevan vähintäänkin se yksi tekijä siihen, että kaikki eivät kykene vastaanottamaan: "minä rakastan sinua", sanoja itsessään, eikä varsinkaan vastaamaan samalla, sydämestään samoin takaisin. Toki tämä vaatii tuolta osapuolelta, joka tunteensa rohkeasti ilmaisi, uudelleen arviointia, että kykeneekö siinä tilanteessa rakastamaan vaikka toinen ei heti osaakaan vastata tuohon tunteiden ilmaisuun. Samalla tavalla, yhtä suurella sydämellä. Siksi arvostan sitä käsitettä, jossa kuvataan, että rakkautta tulee osata säädellä. Joskus aiemmin kerroin tunteiden säätelystä. Tämä tulee jälleen esille varsinkin silloin kun puhutaan toisen ihmisen kohtaamisesta läpikotaisin, rakastavasti.


Tällä tarkoitan sitä, että haluaa ja tahtoo rakastaa toista osapuolta sellaisenaan, kuin hän kykenee tällä hetkellä olemaan siinä suhteessa. Rakastava rehellisyys on juuri se suurin haaste ihmissuhteissa ylipäätään, joka mielestäni on se suurin tekijä, minkä vuoksi eroja tulee. Sillä silloin niitä kipeitä tunteita NOUSEE esiin työstettäväksi. Yhdessä työstettäväksi. Niiden avulla voi jatkaa lujemmin samassa suhteessa. Silloin kun suhde päätyy eroon niin silti se voidaan tehdä niin ikään hyväksyvässä hengessä, jossa molemmat osapuolet ovat saaneet ilmaista omia mielipiteitään, näkemyksiään, toiveitaan ja huoliaan, rakentavassa hengessä. Tätä tarkoittaa kypsien ihmisten eroaminen. TOKI Tunteet saattaa leiskua niinkin kuumana, että tilanne vaatii jäähdyttelyä, jossa välimatkaa pidetään yllä, että saadaan omat ajatukset selviksi ennen kuin asian voi alkaa ratkaisemaan ylipäätään suuntaan taikka toiseen.


Leimautumisen pelko



Mikäli, sikäli ja kun tuo suhde päätyy eroon. Toiselle suhteen osapuolista voi  jäädä leimautumisen pelko. Leimautumisen pelko epäonnistujana. Tahdon kuitenkin korostaa sitä, että jokainen ihmissuhde opettaa meille jotakin. Vähintäänkin jotain meistä itsestämme niin ikään ihmisenä tunteiden, kokemusten, toiveiden tai unelmien osalta se kertoo meille sen, mitä saimme. Mitä tahdoimme. Mitä toivoimme ja sen mihin tahdomme edetä. On toki tärkeää työstää se tunnemyräkkä, mitä ikinä tuo ero sitten esiin meissä ihmisinä nostaa ja sen kautta lähdettävä kohti uutta ja uljasta tulevaisuutta. Mielestäni on hyvä puntaroida se lähtötilanne läpi, siitä mitä toivoa tuolta katkenneelta suhteelta silloin kun siihen ryhtyi. On hyvä käydä läpi se prosessi, että toteutuiko tuo alkuperäinen toive tuossa suhteessa. Näin ollen saa perspektiiviä tuohon suhteeseen ja siinä tapahtuneille asioille, jotka johti eri teille. Mielestäni on hyvä löytää ne hyvät seikat, jotka tuosta suhteesta sai. Niin ikään ne henkilökohtaiset onnistumisen kokemukset. Onnistumisen kokemus voidaan verrata sisäisenä kokemuksena voittamisen tunteeseen kilpailuissa. Tämä auttaa puntaroimaan sitä suuntaa, johon tahtoo edetä niin ikään yksin omassa kasvussa ja varsinkin sen tulevan suhteen osalta, johon tahtoo edetä sitten jonkin ajan kuluttua tuosta hetkestä kun erosi edeltävästä kumppanista. Toivon, että Rakkaus kantaa silmissämme vähintäänkin sitten aikanaan. Mikäli suru on liian kova ja musertava heti eron hetkillä.



Kappaleita // Songs:


Englanniksi:


Sia - Santa's Coming For Us


Sara Bareilles - King of Anything

Holding Out For a Hero (Ella Mae Bowen)

Sing - I'm Still Standing Taron Egerton LYRICS



Suomeksi:

Janne Tulkki: Meidän kahden joulu

Paula Koivuniemi - Toive

Eija Kantola - Enkelikello

Kaija Koo: Jouluna kotiin



Rakastavaa joulua kaikkialle, Namaste <3 








sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Namaste


Tervetuloa blogiini



Miten ihminen elää


Olen tässä löytänyt viikolla uuden kuosin käyntikorttiini. Tällä kertaa kirjoitan pari otetta kahdesta kirjasta, jotka minulla on ollut tässä työn alla viime päivinä. Ensimmäiseksi otan otteen kirjasta nimeltä rakkauden matalampi veisu, joka on Matti J. Kurosen tuotannosta. Mielestäni tämä seuraava asia on erittäin hyvä havainnollistaa ihmissuhde tilanteita ajatellen. Jälleen vahvistuu tämä kuuluisa kolmen laki, johon olen törmännyt useissa eri lähteissä. seuraavassa kirjasta siis:

Pohjoismaisessa elintasotutkimuksessa on yritetty pureutua perimmäiseksi katsottavaan kysymykseen: mistä ihminen elää. Koska tutkimus oli yhteiskuntatieteellinen ja osin suomalainenkin,  oli luonnollista, että siinä ilmenevät tulokset ilmaistiin englanniksi.  Päädyttiin kolmeen tarveluokkaan. Jotka ovat Having, Loving ja Being.

Having: omistaminen. Tarpeet, jotka liittyvät suoranaisesti aineellisen elintasoon, tuloihin, asumistasoon, työllisyyteen, terveyteen, ja koulutukseen.

Loving: rakastaminen. Tarpeet, jotka liittyvät rakkauteen ja solidaarisuuteen. Perhe, kotipaikka ja ystävyys.

Being: oleminen. Tarpeet, jotka liittyvät itsensä toteuttamiseen ja vieraantumisen puutteeseen: arvostus, korvaamattomuus, luovuus ja identiteetti.


Aviosuhteeseen siirrettyina nämä ulottuvuudet hahmottavat sen seuraavan kysymyksen mukaan: Millä tavalla meidän suhteemme tarjoaa mahdollisuuksia kummallekin puolisolle yhdessä ja erikseen toteuttaa itseään, olla rakastettu ja rakastaa sekä kokea aineellisen hyvinvointinsa turvatuksi. 

Läheisyyden tavoittamisessa seuraava vaihe kysymysten jälkeen on tarpeiden asettaminen tavoiteltavuus- ja saavutettavuusjärjestykseen. Mikäli kaksi ihmistä haluaa yhdessä vain omistaa, ei läheisyydestä ole muuta kuin riesaa. Jos molemmat haluavat toteuttaa itseään vaikka taiteella, ei omistamiseen liity sinänsä mitään hohdokasta. Kaksi pennitöntä voi unelmoida itsensä vaikka Euroopan omistajiksi. Ihmisillä on paha taipumus hukkua tavaroihinsa. Vain naimattoman näköinen mies tai nainen voi olla onnellinen kuulokkeet korvilla, eikä urheiluautossa ole tilaa lapsille. Käytännössä läheisyys syntyy siten, että ensin ollaan, sitten rakastetaan ja sitten omistetaan. Minä olen - sinä olet. Minä rakastan - sinä rakastat. Minä omistan - sinä omistat. Ristiriidat ja vieraantuminen on näiden tasojen sekoittumista: Minä rakastan - sinä olet. Minä olen - sinä omistat. Minä omistan - sinä rakastat. David Viscott on pannut kaikki arvot oikeaan järjestykseen sanoessaan yksinkertaisesti: " teit minusta tärkeän kun rakastit minua."



Aurinko & tuuli


Tähän seuraavaan sain muistutuksen seuraavasta kirjasta nimeltä Löydä johtaja itsessäsi, joka on Dale Carnegien tuotantoa. Pääasiallisesti tässä seuraavassa tulee tuulen ja auringon kaksintaistelu eräällä tavalla, joka on mielestäni mielenkiintoinen näkemys sovellettavaksi moniin erilaisiin tilanteisiin. Seuraavassa kirjasta:


Hienovarainen suostuttelu tehoaa aina paremmin kuin huutaminen ja syyttely. Kun tunnet tarvetta muistuttaa itseäsi tästä, muistele vanhaa Aisopoksen kertomusta tuulen ja auringon välisestä kilpailusta. Eräänä päivänä tuuli ja aurinko kiistelivät siitä kumpi heistä on vahvempi. Tuuli ehdotti kilpailua ja nähdessään vanhan miehen kävelevän kadulla ja määritteli kilpailun säännöt: se joka ensiksi saisi miehen riisumaan takkinsa olisi voittaja. Aurinko suostui tähän ja tuuli koetti ensiksi voimaansa. Se puhalsi kovemmin ja kovemmin, kunnes tuulenpuuskat saivat miltei pyörremyrskyn voiman. Mutta mitä kovemmin tuuli puhalsi sitä tiukemmin mies kietoi takkinsa ylleen. Kun tuuli oli lopettanut, oli auringon vuoro. Aurinko paistoi ja lämmitti miestä vähän kerrassaan käyden yhä lämpimämmäksi ja lämpimämmäksi kunnes mies otsaansa sukien, riisui takkinsa. Aurinko kertoi tuulelle salaisuutensa. Hellyys ja ystävällisyys ovat voimakkaampia kuin voima ja vimma.



Kappaleita

Shine - Felix Jeahn (ft. Freddy Verano ja Linying)

Pink Floyd - Shine on you Crazy Diamond

R.I.O. - Shine On

Aswad - Shine

Tristam - Shine



Aurinkoista kevättä kaikille! =)

Namaste..

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Namaste!



Tervetuloa blogin pariin..=)


Toveruuden arvo ihmissuhteissa



Olen tässä viikon mittaan pohtinut kaveruussuhteita. Lähinnä siksi, koska luennon tiimoilta saamani palautteessa on noussut aiheita esiin. Asia on noussut esiin myös yleisesti keskustellessani tämän viikon aikana ihmisten parissa. Joten tässä näkemyksiä joita olen kehitellyt:




Kaveruussuhteet ovat avoimia suhteita, joissa ollaan tekemisissä vapaaehtoisesti toistemme kanssa. Ystävät ovat hieman läheisempiä kuin kaverit. Toisaalta satunnaiset tuttavat voivat tarjota tuoreita näkemyksiä moniinkin asioihin sillä silloin tämänlaisten ihmissuhteiden välillä ei välttämättä ole minkään moista läheisyyden kitkaa, jota säännöllisempi kaveruus/ystävyys voi tuottaa päivittäisessä elämässämme. Arvokkaita vihjeitä siinä mielessä, koska tuttavuus asteella saatat pitää herkemmin omat mölyt mahassasi aiheiden tiimoilta. Läheisemmissä kaveruus tai ystävyyssuhteissa ollaan tekemisissä lähes päivittäin jos ei ihan päivittäin niin ainakin viikko tai kuukausitasolla ajateltuna. Nähdään siis silloin tällöin ja puhellaan vaikka säästä jos ei muuhun kyetä. Lisäksi voi olla kahvin juonti hetket tai syömisiä. Yleensä jos ollaan puhelimitse tekemisissä niin ainakin itse suosin enemmän puhumista kuin viestittelyä, sillä viestien mukaan saattaa saada aivan liian herkästi vääränlaisen käsityksen ihmisen todellisista näkökannoista. Paitsi siinä tapauksessa jos teillä on jo syvemmät siteet luotu ystävyyden nimissä niin silloin mahdollisesti oivallat paremmin, mitä asioilla haetaan. Mikäli ollaan yhteyksissä puhumalla puhelimessa niin suosittelen hyvän ystävän kohdalla sitä, että harjoitat läsnäolemista myös silloin. Korvat höröllä ja kaiken muun touhuaminen tulisi lopettaa, sillä vastapeluri kyllä aistii kuunteletko oikeasti vai et. Yksi hyvä tapa on vaikka sulkea silmät ja kuunnella tarkkaavaisesti niin silloin osaa tehdä oikeanlaisia kommentteja oikeissa kohdissa ja vieläpä asiaan liittyen.



Kylästelyn suhteen ajateltuna voin suositella sitä että käydään vuoroin vieraissa. Voi kuulostaa hieman harhaanjohtavalta tarkoitan tällä kuitenkin sitä ystävyyttä, jossa tahdotaan tehdä niin sanotusti vastapalveluksia ystävyyden nimissä. Silloin mielestäni on hyvä käydä välillä toinen toistensa luona kylässä sillä itse tuohdun joskus myös siihen, että vain minä olen se, joka vierailee jonkun kyseisen henkilön luona. Liikuntarajoitteiset ihmiset voidaan tietysti huomioida omaan ryhmäänsä ja sen jokainen varmasti ymmärtää omassa arvokkuudessaan. Kuitenkin jos kyseessä on suhteellisen tervejalkaiset ihmiset niin siinä tapauksessa voi olettaa että polku kulkee molempiin suuntiin. 



Hyötysuhde vai ystävyyssuhde


Sitten on hyvä huomioida myös seuraava kysymys: onko kyseessä hyötysuhde vai todellinen ystävyyssyuhde? Oletko vain työntekijä tälle uudelle tai mikseipä vanhemmallekin ystävälle, jonka kanssa olet tekemisissä. Toisin sanoen teetkö palveluksia tälle kumppanukselle pelkästään hänen etujen nimissä itsessään vai hengittäääkö suhde ihmisyyden tasolla vapaasti ja avoimesti? Jälleen kerran nousee siis tapetille vuorovaikutus ja sen laatu.  Sinun ei tietystikään tarvitse rakastaa välttämättä jokaista ihmistä kuten äitisi rakastaa/rakasti sinua. Tietysti voimme silti huomioida sen kuinka me kohtelemme tätä ihmistä. Kuitenkin meidän tulee pitää arvossaan sitä, kuinka annamme itse itseämme kohdella. Olipa kyseessä sitten miten läheinen tai kaukainen ihmissuhde tahansa. Arvosta itseäsi ensin. Kukaan muu ei voi sinua arvostaa jos sinä et itse tee sitä ensin. Omahyväisyyden ja itsearvon välillä on yleensä kuitenkin sellainen ero, joka huomataan meidän käytöksessämme toisia kohtaan, joten  mielestäni siitä meidän ei tarvitse murehtia.


Ystävyyssuhteissa meidän tulisi siis löytää tuo yhteinen maa-alue jonka me kykenemme jakamaan joillain alueilla yhteisen arvostuksen ja kunnioituksen osoittamiseksi ja vaalimiseksi. Olkoon se sitten harrastus, työ tai jokin muu yhteinen ajanviete. Tuossa ajanvietteessä tulisi kuitenkin ilmetä jonkin asteista vuorovaikutusta tämän toisen ihmisen kanssa. Joskus hiljaisen tilan jakaminen voi olla suurinta vuorovaikutusta, mitä voi luoda. Sanallista kommunikointia kuitenkaan yhtään väheksymättä. Tietysti joskus voi sanoa vaikka ääneen sen miten haluaa itseään kohdeltavan ja varsinkin sen, että miksi tahtoo itseään juuri siten kohdeltavan. Mielestäni on parempi puhua enemmän siitä, mitä tahtoo saada, saavuttaa tai olla ja tehdä kuin siitä mikä ei kiinnosta. Lähinnä siksi, koska mielestäni ainakin energisempi ihminen antaa energiaa silloin kun keskittyy siihen mitä tahtoo saavuttaa. Unelmien kanssa elämistä ajatellen elämää niin silloin voimme suoda myös toiselle mahdollisuuden jakaa omia unelmiaan. Pidä kuitenkin huoli siitä, että sallit tälle ystävälle nämä unelmat sen sijaan, että etsit miljoona syytä siihen miksi se ei voisi onnistua. Unelmat kantaa ihmistä läpi vaikeuksien. Tästä syystä kannattaa hieman tarkkailla ihmisen luonnetta ennen kuin jakaa hänen kanssaan unelmansa ja jos sen teet ja tyrmäys tulee pidä huoli siitä, että unelmiesi voima kantaa sinun omassa sisimmässäsi niin voimakkaasti, että tämän yhden ihmisen mielipide ei murskaa sen voimaa sisimmästäsi. Jos ja kun tyrmäät hänen unelmansa niin voit olla varma siitä, että sinä et kuulu tämän ihmisen läheisempien ystävien joukkoon siinä tapauksessa. Ystävyys voi olla kallisarvoista varsinkin silloin jos siitä ei osaa olla kiitollinen. Mikäli hän antaa sinulle mahdollisuuden tehdä muutoksia omassa käyttäymisessä hänen suhteen niin on hyvä tehdä ne yhteisen sovun säilyttämiseksi. On siis hyvä arvostaa ystävyyttä jo silloin kun se vielä elää ja hengittää lähes käsin kosketeltavasti.


Ystävyyssuhde on sellainen, jossa jaetaan tuki ja turva. Siinä kannustetaan kaveri voittoon. Kuitenkin uskon, että se tapahtuu arvostavalla kannustamisella sen sijaan, että syyteltäisiin toista, jotta hän saisi itsestään enemmän irti. Tässä asiassa tulee mielestäni tunnistaa oman egonsa voima ja varsinkin se, kuinka se ilmenee omassa elämässään. Itseään ja muita kohtaan. Ego on se joka tahtoo voittaa keinoja kaihtamatta. Jyräämällä kaiken litteäksi edestään ja käyttää toisia ihmisiä astinlautanaan saavuttaessaan itselleen kaiken sen kunnian, jonka kykenee mielestään saavuttamaan. Ainoa haittapuoli tässä on se, että kun pääset tuonne korkeimmalle paikalle niin silloin seisot sielä pelkästään itseksesi. Oman onnesi nojassa koska muut ovat saaneet kengän kuviosi päähänsä niin he kenties eivät ole jakamassa tuota palkintoa sinun seuranasi. Tässä vaiheessa peliä ei kuitenkaan ole täysin menetetty sillä silloin tulisi tiedostaa oma vastuu siitä, mitä on tehnyt kunniansa nimissä ja opetella anteeksiantamisen jaloa taitoa, joka voi saada näiden hedelmien versot puhkeamaan uuteen kukintaansa. Omassa ja toisten sisimmässään. Se vaatii kuitenkin lujaa sitoutumista anteeksiantoon ja päivittäistä punnitsemista siitä mihin tahdomme edetä tästä pisteestä, johon on menneisyyden valintojen pohjalta saavuttu.




Aiheista muualla:








Kappaleita:











Antoisaa tulevaa viikkoa kaikkialle!=)



Namaste







sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Namaste!



Tähän seuraavaan käsitteeseen olen keränyt aiheita eri lähteistä, joista en aina niin tarkkaa ole perillä itsekään. Joka tapauksessa olen soveltanut niitä aikaisempiin näkemyksiini. Eli soveltavaa tiedettä siis =D


Eli tämä seuraava kuvaus voisi sopia vaikka sellaisiin tilanteisiin, että kumppanisi on lähdössä jonnekkin ja itse koet, että tahdot hänen jäävän kotiin.. Eli sanot vaikkapa näin "Tiedän, että sinulla on muita suunnitelmia, mutta tunnen itseni todella yksinäiseksi ja tahdon, että jäisit illaksi kotiin" Silloin ottaisit vastuun siitä, että ilmaiset sen mitä tahdot ja pitäisit näin huolta itsestäsi vaikka pyydätkin häneltä jotakin. Tärkein seikka on, että lähdet omien tunteidesi pohjalta liikkeelle. "Näin tunnen ja tätä tahdon".


Vaan on myös oltava valmis haavoittumaan. Olet kuitenkin huomannut, että kun ilmaiset tunteesi rehellisesti ja avoimesti. Tunnet myös olevasi eheämpi. Olemuksesi on hyvä jo siitäkin syystä, että olet ollut uskollinen itsellesi. Pelaat avoimin kortein ja rakastetullasi on tilaisuus vastata rehellisesti. Hänen suostumuksensa on piste iin päälle, ellei hän suostu pyyntöösi, saatat pahoittaa mielesi. Kerroit sen hänelle vain itsesi tähden ja vapaudut näin näistä tunteistasi. Vietät iltasi tutkiskelemalla sisintäsi ja yhteyttäsi maailmankaikkeuteen.

Tietysti ihannetilanne mielestäni olisi se että tällaisten tunteiden pohjalta pystyttäisiin keskustelemaan esimerkiksi siitä mikäli kumppanilla on jokin ominaisuus tai tapa puhua, joka herättää toisessa kumppanuksessa jonkin negatiivisen tunteen, joka voi olla kytköksissä esim menneisyyden vastaavanlaiseen kokemukseen, vaikka tuossa kyseisessä tilanteessa tuo ei tarkoittaisikaan samaa.. Esim. "Kun sanot tai teet minulle tuolla tietyllä tavalla minussa herää tunne, että sinä et ota minua vakavasti yhdenvertaisena kumppanina pohjautuen aikaisempiin kokemuksiini tuollaisesta käytöstavasta minua kohtaan". Sitten toinen osapuoli voisi sanoa vaikka näin " Olen pahoillani, että tunnet niin. En ole todellisuudessa sitä mieltä. Eli en tarkoittanut sitä niin. Hyvä, että kerroit siitä minulle niin voimme korjata sen tai ainakin olla enemmän tietoisia asian laidasta. Ai niin ja minä rakastan sinua nyt ja aina, joten älä pelkää että menetät rakkauteni".  Sillä aina kun olet jostain asiasta tietoinen niin sen todellinen painoarvo vähenee elämäsi suhteen ja silloin voit päättää miten toimit.


Sitoutuminen & Läheisyys


Tähän seuraavaan olen kerännyt näkemyksiä sellaisesta opuksesta kuin Elä Valossa Shakti Gawain ja Laurel King kirjailijoina. Omia kommenttejani jälleen suluissa.


Puhuessa luottamisesta ja sisäisen energiamme seuraamisesta. Ihmiset kysyvät usein minulta: Miten sitoutuminen sopii tähän elämänkuvaan? Koska olemme keskittäneet lähes kaiken huomiomme ulkonaisiin seikkoihin. Olemme myös sitoutuneet ulkonaisiin suhteisiin. Itse asiassa olemme sitoutuneet noudattamaan tiettyjä sääntöjä. Suostun käyttäytymään niin ja niin, jotta tämä suhde olisi turvallinen meille molemmille. Nämä säännöt eivät suinkaan aina ole selviä, vaan pikemminkin pelkkiä olettamuksia. Ihmiset sanovat sitoutuneensa johonkin suhteeseen sen tarkemmin miettimättä, mitä he todella ovat sitoutuneet tekemään tai jättämään tekemättä. Yleensä parisuhteessa oletetaan kumppanin kieltäytyvän seksuaalisesta kanssakäymisestä muiden kanssa, mutta tämäkään ei ole niin selvää kuin miltä se saattaa näyttää. Sillä kukaan ei ole määritellyt mitä seksuaalinen kanssakäyminen oikeastaan on. (Henkilökohtainen näkemykseni on, että esim. hyvän ystävän halaaminen  on ok ja poski pusu. Olkoonkin sitten tuo halattava mies taikka nainen. Eli tässä menee tietyllä tavalla minun rajani sen suhteen. Huom, vain minun. Sinä voit luoda omat rajasi kunhan se on sinun vapaan tahtosi sallimissa rajoissa. Silloin kun suhde pohjautuu todelliselle rakkaudelle niin ei ole mitään syytä epäillä. Kun oikeasti luottaa kumppaniinsa.)


Usein ihmissuhteisiin sisältyy sopimus siitä, ettei ole sopivaa tuntea seksuaalista vetovoimaa toista kohtaan, mutta miten se on mahdollista? Eli miten on mahdollista sitoutua olemaan tuntematta jotakin? Emme voi tietoisesti hallita tunteitamme. (Vaan mielestäni voimme kuitenkin hallita sen kuinka me reagoimme omiin tunteisiimme. Ainakin pienellä määrällä sitoutunutta harjoittelua. Eli voimme siis päättää rauhallisesti sen mitä valitsemme tekevämme jonkin tunteen pohjilta. Tätä mielestäni tarkoittaa osaltaan se kun puhutaan hyvän tunneälyn omaavista ihmisistä. Joidenkin lähteiden mukaan tunneälyä pidetään tärkeämpänä kuin yleisesti käytettyä älykkyysosamäärä tutkimusta).


Ongelmana ulkonaisiin muotoihin sitoutumisessa on se ettei se jätä tilaa suhteen enempää kuin sen osapuolienkaan muuttumiselle. Jos lupaat tuntea tai käyttäytyä tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Sinulla on kaksi mahdollisuutta valittavana, joko olet totuuden mukainen itseäsi kohtaan tai noudatat sääntöjä. Lakatessasi olemasta rehellinen ja totuudenmukainen itseäsi kohtaan ei sinusta enää ole paljon jäljellä. Olet kuin tyhjä kuori sidoksissa suhteeseen, jossa ei ole todellisia ihmisiä. Koska tällainen sitoutuminen pyrkii säilyttämään suhteen muodon muuttumattomana. Se useimmiten epäonnistuu sillä ihmissuhteet eivät koskaan pysy muuttumattomina. Mikään sitoumus ei voi estää sitä tosiasiaa, että suhteet muuttavat muotoaan. Mikään ulkonainen muoto ei voi antaa meille sitä turvallisuutta, jota haemme. Voit olla naimisissa vaikka viisikymmentä vuotta ja viidentenä kymmenentenä ensimmäisenä vuonna puolisosi saattaa vaatia avioeroa. 


Kun vain ymmärtäisimme tämän. Säästyisimme paljolta. Avioeron tapahtuessa ihmiset lähes poikkeuksetta tuntevat epäonnistuneen. Koska he olivat alunperin pitäneet avioliittoa ikuisena. Useimmissa tällaisista ero tapauksista avioliitto kuitenkin itseasiassa on onnistunut, sillä se on auttanut ihmistä kasvamaan siihen pisteeseen, jossa hän ei enää tarvitse ulkonaista muotoa. Tuskallisinta ehkä on ettemme osaa muuttaa ulkonaista muotoa ja samalla kunnioittaa sen pohjalla olevaa rakkauden ja läheisyyden tunnetta. Jos sisimmässäsi tunnet kuuluvasi yhteen toisen ihmisen kanssa tuo yhteys säilyy ikuisesti, mutta suhde voimistuu ja heikkenee sen mukaan, kuinka paljon siitä kullakin hetkellä on opittavaa. 


Kun olet oppinut joltakin ihmiseltä hyvin paljon. Energia välillänne saattaa heiketä siinä määrin, että persoonallisuuden tasolla tarvitset häntä vain enää harvoin tai et ollenkaan. Hengen yhteys säilyy silti ja pysyy vahvana. Joskus energia palaa jollakin toisella tasolla. Emme ymmärrä tätä joten tunnemme syyllisyyttä, pettymystä ja mielipahaa kun ihmissuhteemme muuttavat muotoaan. Emme osaa tehokkaasti jakaa tunteitamme toistemme kanssa joten vastaamme usein toisen tunteisiin katkaisemalla suhteen. Se tekee kipeää, sillä näin itseasiassa katkaisemme välimme omiin tunteisiimme. Olen kuitenkin havainnut että ihmissuhteiden muutokset voivat olla kivuttomia ja jopa kauniitakin. Silloin kun osaamme ilmaista itseämme rehellisesti ja luotamme itseemme. 


Monet luulevat, että uhrautuminen ja kompromissit ovat suhteiden säilymiselle elintärkeitä. Tämä tarve on lähtöisin siitä, että olemme ymmärtäneet väärin maailmankaikkeuden luonteen. Pelkäämme, että rakkaus loppuu kesken ja, että totuus tekee kipeää. Oikeastaan on juuri päinvastoin maailmankaikkeus on alati rakastava ja totuus löydettyämme sen myönteinen. Vain pelkomme ja rajoituksemme saavat sen näyttämään kielteiseltä. (Eli jälleen tässä on se seikka esillä, että mihin kiinnitämme huomiomme ja mitä pyrimme löytämään kulloisestakin ihmisestä, tapahtumasta tai tilanteesta elämässämme. Eli se mihin kiinnität huomiosi niin se kasvaa). Ollessasi rehellinen toiveissasi ja ilmaistessasi vapaasti tunteitasi totuus on aina sama kaikille. Aluksi voi tuntua siltä, että minä tahdon yhtä ja toinen toista. Jos kuitenkin olemme jatkuvasti rehellisiä itsellemme huomaamme ennen pitkää, että molempien toive voidaan täyttää.


Eräällä pariskunnalla oli työssään paljon ristiriitoja. He omistivat yhdessä menestyvän liikeyrityksen. Nainen oli kyllästynyt siihen ja halusi tehdä jotakin muuta kun taas mies rakasti työtään ja halusi jatkaa muttei ilman naisen apua.  Heillä oli alituisia riitoja siitä myisivätkö he koko yrityksen. Eli naisen toive. Vai jatkaisivatko ja laajentaisiko sitä ja se on miehen toive. Kun he alkoivat puhua toisilleen perimmäisistä toiveistaan. Heidän pelkonsa paljastuivat. Nainen halusi kiihkeästi ilmentää itseään jollakin uudella luovalla tavalla mutta ei uskaltanut yrittää omin päin ilman miehen tukea. Hän pelkäsi myös ettei kykene ansaitsemaan tarpeeksi ja että hän vähäisempien tulojensa vuoksi alkaisi kadehtia miestään. Mies taas pelkäsi ettei hän pystyisi pitämään liikeyritystä pystyssä ilman vaimon apua. Sillä hän oli suuresti riippuvainen hänen luovuudesta, luottavaisuudesta ja intuitiivisista kyvyistä. Hän pelkäsi myös työnsä muuttuvan ikäväksi ja värittömäksi ilman vaimon lämpöä ja huumoria. Ilmaistuaan tunteensa rehellisesti he tajusivat, että he molemmat olivat aikeissaan hypätä tuntemattomaan, uudelle itsenäisyyden ja luovuuden tasolle. He olivat valmiit antamaan toisilleen enemmän liikkumavapautta ja luottamaan toisiinsa enemmän. Vähitellen vaimo vetäytyi pois liikeyrityksestä ja alkoi luoda uutta erilaista uraa, joka myöhemmin osoittautui jännittäväksi ja palkitsevaksi. Mies jatkoi liikeyrityksen hoitamista ja kehitti sitä uusille kiinnostaville urille. Heidän suhteensa sai lisää voimaa heidän itsenäistyttyään ja alettuaan enemmän luottaa omiin voimiinsa.


Minusta sitoutuminen on sitoutumista itseensä. Sitoutumista rakastamaan, kunnioittamaan, tottelemaan ja hellimään itseään. Sitoutuminen ihmissuhteissa merkitsee minulle totuutta ja rehellisyyttä. Rakastamilleni ihmisille lupaan parhaan kykyni mukaan kertoa totuuden, ilmaista tunteeni, ottaa vastuun itsestäni. Kunnioittaa suhdettamme ja pitää sitä yllä muuttuipa sen muoto miksi tahansa. Todellinen sitoutuminen ei takaa suhteen muotoa vaan sallii muodon alati muuttuvan ja anataa sen huoletta tapahtua. Se avaa oven todelliseen läheisyyteen, joka syntyy kun ihmiset syvästi ja rehellisesti jakavat tunteensa. Kun kaksi ihmistä liittyy yhteen tällaisin perustein he tahtovat todellakin olla yhdessä. Heidän rakkautensa ja läheisyytensä kasvaa heidän itsensä muuttuessa ja kasvaessa.



Loppu kevennys linkit =D

Juha Tapio - Meillä on aikaa

Juha Tapio - Kanssasi sun

Hanna Pakarinen - Hetken Pieni Liekki

Hanna Pakarinen - Maailman Ihanin mies

The Man From Earth- Movie Trailer
(Suom. Mies maasta- Leffa Traikka)