Tervehdys ja mahtavaa, että olet siinä. =)
Tämä seuraava teksti on osin sovellettu käymästäni keskustelusta hyvän ystäväni Alex Nyomin kanssa. Olen muokannut tätä sen mukaan, mitä ajatuksia on noussut esille Suomentaessani tätä käymäämme keskustelua tähän blogiin. Seuraavassa hänestä enemmän mikäli tahdot tutustua lähemmin. Points Of Clarity < Alex
Ajatukset, tuntemukset ja teot
Lähden käsittelemään tätä asiaa ihmisen pelkojen kautta. Mitä ikinä ne sitten kenellekin tarkoittavat. Osa pelkää pimeää osa korkeita paikkoja jne. Kohdatakseen pelkonsa ihmisellä tulee ensin olla tietoinen tila tästä kokemastaan pelon tunteesta. Ollakseen tietoinen henkilöitymisestä tai toisin sanoen persoonallisuudesta meillä tulee olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä nuo näkemykset tarkoittavat käytännössä meissä itsessämme. Me olemme ihmisinä uskomus pohjaisia ihmisiä. Toisin sanoen uskomus perusteisia ihmisiä. Mitkä tekijät määrittävät uskomuksia? Menneisyyden kokemukset. Mitä ne sitten itse kenellekin lienevätkään. Tarinat, joita meille on kerrottu ja varsinkin ne, jotka olemme omaksuneet omaksemme muokkaavat tämän yksilöllisen persoonallisuuden piirteitä. Olemme siis sitä, johon vahvimmin uskomme. Uskomukset määrittyvät ajatuksiemme tasolla. mitä ajatukset ovat? Ajatukset ovat sitä tietoutta, joka on kirjoitettu, todennettu ja jaettu, joko julkisesti tai yksityisesti.
Ajatukset ohjaavat tunteita. Se, että tunnemmeko tunteemme vai reagoimmeko pelkästään niihin määrittää meidät ihmisinä ainakin osittain. Työ, harrastukset jne. asiat pois sulkien. Esimerkiksi ajatellen heitän tämän seuraavan näkemyksen pöytään: On eri asia sanoa, että "nyt suututtaa niin kovin, että tahdon hakata jonkun ihmisen", kuin toteuttaa tuo teko käytännössä. Tämä on vain yksi tapa ilmaista tunteitamme. Joka voi olla sidoksissa vain tämän yhden päivän kokemuksiin. Tämä on yksi sellainen seikka, joka mielestäni osalta ihmisistä puuttuu tai unohtuu näkemys varastostaan silloin kun jokin vahva tunnetila ottaa heistä hallinnan. Todellinen tunnetila, joka mahdollisesti ilmenee heidän omissa elämän kokemuksissaan. Eli kyse on siitä, että sallimmeko itsellemme mahdollisuuden tuntea tunteitamme vai reagoimmeko pelkästään niiden pohjalta? Tätä näkemystä on mielestäni syytä pohtia varsinkin lähimmäisissä ihmissuhteissamme.
Mielen tasolla olemme tyhjiä ainakin eräältä kannalta katsottuna. Kuitenkin jollain tavalla tuon tyhjyyden tulee täyttyä. Se, että millä se täyttyy on erilaista eri ihmisillä. Yleensä se täyttyy ajatuksilla, tuntemuksilla, unelmista tai vaikkapa menneisyyden muistoilla. Sitten tuolla mielessä "asustaa" eräänlaisia roolihahmoja, jotka kukin omalla tavallaan johdattelevat meitä erilaisiin ratkaisuihin elämämme erilaisissa koettelemuksissa. Olen tutkaillut näitä näkemyksiä eri lähteistä ja näitä ovat seuraavat tekijät: (vain muutamia mainitakseni)
- Mielensä pahoittaja
- Kuulustelija
- Minä parka
- Reagoija
- Kertoja
- Ego
Sitten tämä roolihahmo on se, joka on meissä:
- Ylin tuomari
- Hallitsija
- Pyöveli
Jatkaakseni tarinaa sen osalta, että nämä roolihahmot siis määrittävät minäkuvan, jonka olemme itsestämme luoneet. Tuo keskimääräinen minäkuva muokkaantuu syntymä hetkestämme 12-vuotis päivillemme asti. Se, että mitä tuolle lapselle tai nuorelle on syötetty ympärillä olevien ihmisten tasolta uskomuksilla, tarinoilla ja/tai näkemyksillä ovat osaltaan muokanneet hänen minäkuvaansa. Eräällä tavalla määrittävät hänet ihmisenä juuri nyt. Näiden tarinoiden ja uskomuksien mukaiset maisemat tulee huomioida ymmärtääksemme häntä ihmisenä. Varsinkin silloin, mikäli mielimme päästä häntä lähelle ihmisenä, joka aikoo rakastaa tätä vilpittömästi. Hän siis voi edelleen reagoida joihinkin tilanteisiin, tapahtumiin tai ihmisiin tuon 12- vuotiaan käsityskyvyn / maailmankuvan mukaisesti. Pelko pohjaisin tuntemuksin tai jonkin muun tunteen ohjaamana, mikäli tuota näkemystä ei ole tunnustettu, tunnistettu, hyväksytty ja muutettu osana minäkuvan kehitystä / kasvua. Tämä Persoonallisuus tai reagoija, miten sitä nyt sitten tahtookin nimittää ottaa yleensä hallinnan silloin kun tutustumme uusiin ihmisiin. Luomme siis joitain mielikuvia, käsityksiä tai uskomuksia siitä millainen hän on. Vaan auta ollakaan jos tämä uusi tutustuja kykenee olemaan neutraali ilman rooleja / hahmoja, niin silloin hänen mielensä on kirkas ja avoin tälle ihmiselle sellaisena kuin hän on. Ilman mielikuvia oletuksia tai käsityksiä siitä mitä hänen tulisi olla. Ja mitä hän on? Tämän päivän kokemuksien summa. Lähi viikkojen kokemuksien summa. Uskomusten, pelkojen tai muistojen summa. Jne. Hänen oman tarinansa mukainen. EI SEN, JOKA HÄNTÄ TARKKAILEE. Ei siis tämän uuden tutustujan maailmankuvan mukainen vaan hänen omien näkemysten mukainen ihminen. Tämä antaa kyvyn lähestyä häntä aidosti ja rakastaaksemme häntä. He eivät siis tuomitse tai määrittele mitenkään tätä uutta ihmistä vaan nauttivat siitä mahdollisuudesta, että saavat tutustua tähän uuteen ihmiseen. Tämä tuo ystävällisen rakkauden läsnäolon uusiin kohtaamisiin ja näin ollen voimme rakentaa eheitä ihmissuhteita jo ensi tapaamisella. Se voi olla arvokasta valuuttaa pidemmän päälle.
Pause -tila
Kuitenkin ajatuksien, tunteiden ja tekojen välillä on mahdollista havaita tuo "pause- tila". Kunhan vain kykenee tarkkailemaan omaa toimintaansa tarpeeksi avoimesti. Kun olemme tietoisia tuosta pause- tilasta kykenemme ohjaamaan omaa toimintaamme ilman, että pelkästään reagoisimme tunteisiimme. Tämä on erittäin oleellista tiedostaa ja ymmärtää ihmissuhteiden kannalta katsottuna elämää. Tämän pause- tilan myötä alamme oman itsemme hallitsijaksi / ohjaajaksi. Sen sijaan, että pelkästään reagoisimme. Hallinnalla tai ohjaamisella tarkoitan sitä, että kykenemme tiedostamaan mihin suuntaan ohjaamme tekojamme, käyttäytymistämme, ajatuksiamme tai tuntemuksiamme tästä pause- tilan kokemuksesta eteenpäin. Tämän on itsensä tiedostamista liikkeellä ollessamme. Voimme siis nähdä ja havaita omaa toimintaamme tarkkailijan tavoin. Ilman että tätä varsinaista hallinnan menetystä välttämättä pääsee edes tapahtumaan. Kuten suuttuessa niin että lyömme oikeasti jotain toista ihmistä vaikkapa kasvoihin. Tämä tuo tietysti myös vastuun meidän omiin käsiimme siitä kuinka kohtelemme toisia ihmisiä. Kun ihminen ymmärtää ja tiedostaa tämän kyvyn olla tietoinen tuosta pause- tilasta ja alkaa hallita sen mestaruutta niin silloin hän saattaa yllättyä siitä kuinka paljon hallinnan mahdollisuuksia hänellä tulee olemaan sellaisissa tilanteissa, joissa aikaisemmin vain menetti malttinsa. Tällaisissa tilanteissa kun ihminen menettää malttinsa hän mahdollisesti katuu tuota tekoaan jälkeenpäin vaan siitä pisteestä lähtien kun hän tiedostaa tuon tavan menettää malttinsa hän alkaa jo päästä lähemmäs siitä luopumista ja se on oleellista toipumisen kannalta.
Linkkejä samankaltaisiin aiheisiin;
Videot / musa pätkät;
Antoisaa tulevaa viikkoa kaikkialle!
Namaste <3
