Hei! 

oletko tullut ajatelleeksi tätä loputonta hyväksynnän paradoksia, joka vallitsee ympärillämme? Ihmiset etsivät hyväksyntää lähes joka paikasta. Tällä kertaa tulin kertomaan lyhyen katsauksen tähän aiheeseen. 

Hyväksynnän paradoksi ⏀

*

Oletko miettinyt, mistä tämä loputtoman hyväksynnän etsiminen oikein kumpuaa? Olen havainnut viime aikoina asiakastapaamisissa erään toistuvan ilmiön, josta on mielestäni tärkeää alkaa puhumaan vähän enemmän.

Ensinnäkin on olemassa niitä ihmisiä, jotka etsivät hyväksyntää koko ajan ja kaikkialta, eikä saa sitä millään osakseen tai he eivät ymmärrä sen tarvetta itsessä edes olevan, saati tunnusta sitä. Sitten on niitä ihmisiä, jotka saavat hyväksyntää osakseen, mutta eivät osaa vastaanottaa sitä. Heille, ei vain ole osoitettu tarpeeksi selkeää vertauskuvaa sen vastaanottamiseen. Kehitys on kuitenkin jatkuva prosessi.

Hyväksynnän etsimisen historiaa...

Jostakin tuo loputon hyväksynnän jano kuitenkin kumpuaa. Selkein viesti yleensä tietysti kantautuu sieltä menneisyydestä. Joskus ne ovat tietoisia, toisinaan alitajuisia. Erilaiset ympäristöt ovat voineet altistaa tämän kaltaisen riippuvuuden tai janon muodostumiseen.

*

Mitä ne voivat olla?

Kouluympäristö on voinut vaikuttaa tähän. Kaverit tai muut kasvattivanhemmat esimerkiksi. Silloin näille hyväksynnän etsijöille on mahdollisesti muodostunut jonkin sortin tarve, todistaa omaa olemassaoloaan toisille. Toisekseen sitä on voitu myös vaatia heiltä, joskus väärin perustein kiusoittelemalla tai sitten erilaisin edesottamuksin heidät on haastettu todistamaan oma ihmisarvo, jollekulle. Se on voinut jättää sen vahvan olettamuksen, joka altistaa sille janolle.

Mikä on sitten ratkaisu tämän hyväksynnän etsimisen lopettamiseen?

Ehdotan tähän sitä, että yksinkertaisesti vain alamme osoittamaan sitä hyväksyntää toisille. Erilaisuuden hyväksymällä, pyyteettömän läsnäolon kautta. Silloin olemme vain läsnä toisille, heitä tuomitsematta. Yksinkertainen harjoite, joka myös nousee mieleeni on siinä, että asetamme itsemme arvostelulle alttiiksi, siitä huolimatta saammeko hyväksyntää osaksemme vai emme. Tietysti tässä asiassa tulee koetella rajoja sellaisissa asioissa, joissa on sekä henkisesti että fyysisesti ja psyykkisesti valmis vastaanottamaan myös kritiikkiä.

Loppusaate. Hyväksynnän tasaisesti tunnustava ihmissuhde on sellainen, jossa osoitetaan hyväksyntää ja kaikki kykenevät vastaanottamaan sen terveesti. He ovat ihmisiä, jotka uskaltavat tunnustaa sille tarpeen ja täten se on myös vastavuoroista ja lähtökohtaisesti tasapainoista sekä terveen ja hyvän ihmissuhteen vaihtokauppa tai ainakin tukeva kulmakivi, josta voi ponnistaa kohti kirkkaampaa tulevaisuutta.

Songs :: Musiikki sovitukset

The Acceptance Song

-

Synkro - Acceptance (Official Video)

-

Acceptance - Different

-

Final lightening

*

Self love ~ Self Forgiveness ~ Self Acceptance ~ 10 minute guided meditation

-

*

N

A

M

A

S

T

E

*

_

Namaste

Hei, Viikko on edennyt vallan mallikkaasti. Nettisivuja työstettiin jälleen eteenpäin. Liiketila vaihdos etenee omassa rytmissä. Kesäkuun alusta alkaen, minä työskentelen uusissa liiketiloissa.  uusi osoite on:

Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi 

Tänään tahdon kertoa hyväksymisestä. Aihe on pyörinyt viikon mittaan keskusteluissa sen 

verran, että mielenkiinto voittaa.

Hyväksyminen

Hyväksyminen nostaa käsitteenä esille, suhteen  itseemme. Paljon puhutaan itsensä hyväksymisestä. Kuinka hyväksyä itsensä sellaisessa tapauksessa, jos sitä ei ole koskaan osakseen saanut? Tämä on mielestäni suurin haaste sellaisille henkilöille, jotka kasvavat tai ovat kasvaneet, jossain määrin haasteellisissa olosuhteissa, joko perheen tai kasvuympäristön puitteissa ylipäätään. Riippuen toki ihmisen luonteesta, kuinka paljon se tietynlainen kohtelu vaikuttaa psyykeen puolelle ja muutoin olemukseen. Mielestäni itsensä hyväksyminen alkaa helpoiten siten, että hengittää syvään useamman kerran, varsinkin silloin jos haastavat elämäntilanteet kuluttaa sitä henkistä ja fyysistä kanttia, jolla täytyisi luovia arkipäivien tiimellyksessä.  Tällaiset henkilöt ovat mahdollisesti rakentaneet kovan ulkokuoren olemukseensa, eikä hevin päästä ketään lähelle. Tällainen ihminen voi vaatia suurta rakkautta osakseen, löytääkseen jälleen yhteyden omaan itseensä ja elämän  riemun  oivaltamiseen. 

Joka tapauksessa uskon vahvasti siihen, että tuo itsensä hyväksymisen vahvuus omana henkisenä kapasiteettina on mahdollista löytää uudelleen. Myönnän, että se voi vaatia enemmän töitä, heiltä joille sitä ei ole kannustettu luonteenpiirteeseen lujittamaan. Mitä se vaatii? Mielestäni se vaatii sitä, että alkaa itse hyväksymään omaa olemustaan, anteeksiannon kautta. Anteeksiannolla tarkoitan sitä, ettei itsekriittisyys vie täysin elinvoimia etenemisessä elämän suhteen ylipäätään. Tietyssä vaiheessa kun anteeksianto on jo osana päivittäistä arkea, niin silloin voi puuttua epäkohtiin suoremmin, koska alkaa tunnistamaan anteeksiannon avulla nämä haastavat tilanteet, jotka kuohuttavat tunteita. Aina kun on tietoinen, mikään tilanne, tapahtuma tai ihminen, ei vie täysin mielen ja kehon hallintaa. Näin ollen hyväksyy tunteet, eikä enää pelkästään reagoi. Se on hyväksyntää. Hyväksyntä toki tuo elämään palan rehellisestä hyväsydämisyyttä, ihmissuhteisiin ylipäätään. 

Hyväksymisen käsitteillä, en tarkoita tässä asiayhteydessä sitä, että hyväksyy kaikki toisten teot, varsinkaan jos ne ovat loukkaavia sanoja tai toimia. Sekin on osa hyväksyntää, että tuntee ja tunnistaa oman ihmisyyden arvon. Rakkaus tulee kuvioihin väistämättä silloin kun ajatellaan hyväksymisen käsitettä sen puhtaudessa. Silloin kun puhutaan itsensä hyväksymisestä, lähestyn sitä hyvin usein siten, että on tärkeää alkaa tutkimaan näitä ihmisiä, jotka ovat sinut itsensä kanssa. Mitä he ovat tehneet? Miten he ovat kohdanneet hyväksynnän käsitteitä elämässään? Miten he kasvattavat omia lapsia? Miten he kohtelevat muita ihmisiä tai vaikka lemmikkieläimiä? 

Näiden kysymysten kautta voi alkaa oivaltamaan uudelleen sen mitä hyväksyminen niin ikään käsitteinä ja termistöinä meille tarkoittaa. Jokainen ihminen on meille esimerkki siitä, miten elämää voi elää. Onneksemme voimme itse päättää hyväksymmekö sen osaksi elämäämme. 

Kappaleet:

Amaranthe - True

ACCEPT - Koolaid (OFFICIAL LYRIC VIDEO)

Loppukevennys // Final lightening 

82-Year-Old Man Covers DROWNING POOLS "Bodies" on Americas Got Talent!

Hyväksynnän voimaa tulevalle viikolle!

Namaste

Jotain mielenrauhasta

Mielenrauha on sellainen seikka, jonka me viemme jokaiseen ihmissuhteeseen ympärillämme. Mielestäni jopa yksi tärkeimpiä onnellisuuden kriteereitämme. Olemme sitten siitä enempi tai vähempi tietoisia niin se vaikuttaa suhteissamme. Tietysti tähän vaikuttaa se seikka jos odotamme jotain merkittävää tapahtuvaksi tai jotain meille tärkeätä elämässämme on juuri tapahtunut. Totta kai tässä vaikuttaa lähes kaikenlaiset paineet työilmapiirissämme, kuin myös vapaa-ajan tapahtumat ja tilanteet. Mielestäni me voimme kuitenkin tietoisella pyrkimyksellä saavuttaa jonkin asteista pysyvää mielenrauhaa eli se on sellaista, että lähes mikään tilanne ei horjuta perus mielenrauhamme tilaa ainakaan niin paljoa ettemme siitä selviäisi.

Tietysti mielestäni tämä ainakin vaatii hieman sitä itsekuria. Huomaavaiseen läsnäolemiseen liittyy mielestäni myös se että pystymme tuomaan mielenrauhamme ympärillä vallitseviin ihmissuhteisiimme.  Mielenrauhan kautta me pystymme harjoittamaan tai olemaan huomaavaisesti läsnä aitona omana itsenämme. Joka tapauksessa tässä seuraavassa on sellaiselta kirjailijalta näkemyksiä kuin Jesper Klit ja kirjan nimike/titteli on läpilyönti. Kirja on kauttaaltaan täynnä aika tuhtia ja hyödyllistä tietoa ihmissuhteita ajatellan vaan tässä yhteydessä pureudun enemmän huomaavaiseen läsnäolemiseen. Hän hahmottaa mielestäni hyvin kuinka oppia olemaan läsnä ensin itselleen ja sitä kautta kehittää myös ominaisuuksia olla sitä myös toisille. Omia kommenttejani jälleen suluissa.

Mikäli tarvitset harjoitusta huomaavaisessa läsnäolossa, voit kokeilla seuraavia perusharjoituksia. 

1. Istu alas mukavaan tuoliin hengitä syvään ja rentoudu.

2. Sulje silmäsi ja keskity hengittämiseen. Keskity hengittämään sisään ja ulos rauhallisesti nenäsi kautta samalla kun tunnet palleasi laajenevan ja supistuvan.

3. Keskity parin minuutin jälkeen vartaloosi. Tunne lattialla lepäävät jalkasi. Tunne sääresi ja tuolia koskettavat reitesi. Siirrä huomiosi käsivarsiisi, selkääsi ja päähäsi. Tuntuvatko ne kevyiltä? Rentoudu ja tunne hartioidesi rentoutuvan asteittain samalla kun hengität syvin henkäysin.

4. Kuuntele ääniä huoneessa arvioimatta.(mikä ei muuten omalle kohdalleni ollut aluksi ainakaan kovin helppoa vaan ajan myötä olen harjaantunut siinäkin. Positiivista asennetta ja anteeksiantoa vain vaati sekin toimenpide itseäni kohtaan.) Mitä kuulet? Mistä äänet tulevat? Ehkä löydät jotain ääniä joita et ole aiemmin kuullut? Tulevatko ne läheltä vai kaukaa?

5. Avaa silmäsi hitaasti ja tarkkaile huonetta. Tarkkaile jokaista esinettä ympärilläsi huolella - niinkuin näkisit sen ensi kertaa. Kiinnitä edelleen huomiota hengitykseesi ja kehoosi. Samalla kun silmäsi kesklittyvät seuraavaan kohteeseen, jota tarkastelet muodostamatta siitä mielipidettä.

6. Jatka harjoitusta seitsemän tai kymmenen minuutin ajan. Kunnes olet valmis palaamaan ekstroverttiin minääsi (Ekstrovertti käsitteestä enemmän tässä linkissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Introvertti_ja_ekstrovertti ) 

Enemmistö meistä on tottunut pyörittämään päivittäin mielessään satoja ajatuksia ja aktiviteetteja. Joilakin tällainen harjoitus -tahdin hidastaminen ja huomaavaisen läsnäolon tietoinen lisääminen - saattaa mennä yli rajojen. Huomaavaista läsnäoloa voi kuitenkin kehittää. Huomaat että tutkimusmatka auttaa niin sinua kuin läheisiäsikin.