Translate

Blogiarkisto

Etsi blogista omalla hakunimikkeellä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaussuhde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaussuhde. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Namaste!


Heipä hei kaikille lukijoilleni. Viikko on ollut melko kiireistä aikaa sekä töiden että harrastusten merkeissä. Olen kuitenkin ehtinyt laittaa ajatustyön käyntiin myös rakkauden saralla kuluvan viikon aikana. Pienen pätkän tästä aiheesta jo kirjoitin aiemmin hyvinvointivalmentaja / Jari Kenttämaa / Facebook päivitykseeni. Liitin sen pätkän tähän ja täydensin sitä. Mietteitäni seuraavassa:




Rakkauden käsite




Rakkaus ja sen käsite, niin ikään kuin itse olen sen oivaltanut ja kuten sitä on kuvatta, tutkittu ja luonnosteltu olevan ympäriltäni olevien ihmisten toimesta. Olen törmännyt tutkimuksissani siihen, että useampi ihminen kertoo sen olevan sidoksissa aivo työskentelyyn ja muihin kemiallisiin reaktiohin, joita kehossa tapahtuu. Serotoniini ja endorfiini varannot latautuu silloin kun kuulet rumpujen pärinää luita ja ytimiäsi myöten. Sanon, jopa sieluasi myöten. Tuttavallisemmin silloin kun ihminen rakastuu ja saa kokea mielihyvää siitä, että myös joku rakastaa takaisin. Vähintäänkin niissä mittapuissa kuin tämä kyseinen henkilö rakkautta kuvaa, määrittää, käsittää ja hyväksyy sen itselleen olevan.  Kuitenkin nämä rakkauden serotoniini ja endorfiini varastot saattavat tyhjentyä aivoista ja kehosta silloin kun joutuu kokemaan sen riipaisevan eron tunteen, mikä voi aiheutua ihmissuhteissa syystä tai toisesta. Niihin en uppoudu tällä erää sen enempää.


Rakkauden käsite tulee mielestäni irrottaa uskonnosta ja tieteestä. Miksi näin? Siksi, että saadaan rakkauden arvo ja sen määritelmä tuotua sinne missä ihmisiä on. Lähemmäs sitä ihmisyyttä, joka on uskonnoista ja tieteestä vapaata aluetta. Silloin olemme ihmisinä inhimillisiä rakkauden äärellä. Eräällä tavalla rajattoman rakkauden äärellä. Rakkaus tietysti silloin tuntee ja tunnustaa ihmisyyden arvon. Rakkaudessa ei ole draamaa. Rakkaus ei rakasta draamaa. Rakkaus päästää draamasta irti. Rakkaus sallii kauneuden nousta esiin kohteissaan, joita katsoo, näkee, kokee, koskee ja tuntee. Kohde voi olla ihminen, eläin, kissa, koira, luonto, auto, talo. Ihan oman makusi mukaan. Vain näkemällä kauneutta voi koskettaa ja tulla kosketetuksi. 


Huomaatko eron? Rakkaus ei kadu mitään vaan päättää rakastaa ja pyrkii olemaan kiitollinen kokemuksesta, jonka sai kokea. Tämän vuoksi se ei tarraudu vaan elää ja hengittää kohti tulevaisuutta. Siksi rakkaus ei rakasta draamaa. Näin ollen rakastava ihminen eheytyy kauneuden kokemuksessa. Se on vahvuutta ja voimaa niin myötä ja vastamäessä. Kahlitsematon rakkaus tuntee ja tietää arvon johon on kasvanut. Läpi elämällä kokemukset, joita on saanut kokea. Rakkaus iloitsee ja nauttii yhdessä jakamisesta. Jaettu ilo ja onni rakkaudessa tuo autuuden lähelle ihmisen sydäntä, mieltä, tuntemuksia, käsitteitä ja kokemuksia. Silloin rakkaudesta tulee autenttista. Niin mitä? Yksilöllistä rakkautta. Kahden tai useamman ihmisen välistä yksilöllistä rakkautta. Sydän kykenee rakastamaan täydesti kun sitä opettaa siihen pienin askelin. Tällaisen sydämen saatat aistia pakahtuvan kauneuden kokemisesta. Toisin sanoen tällainen sydän täyttyy ääriään myöten täyteen. Sydän kasvaa ja vahvistuu pakahtuessaan. Rakkaus löytyy sellaisille, jotka ovat sitä halukkaita tutkimaan ja ymmärtämään.





















Avoimia tuulia rakkauteen tulevalle viikolle! <3


namaste.




sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Namaste



Tervetuloa Blogiini..=)




Voima ihmissuhteissa



Tämän päivän tuotokseni ovat yhteenveto viimeaikaisimmista mietteistäni. Arvostus on eri asia kuin palvonta. Tietyn henkilön, aatteen, uskonnon, gurun, kumppanin ym. palvonta luo erillisyyttä. Meidän sietäisi mielestäni tiedostaa, että ajatusmuodot ovat jatkumo ihmisestä. Ajatuksesi ovat jatkumo sinusta. Ajatusmuodot joita itse synnytät siis. Jälleen kerran kyse on siitä mihin keskität huomiosi niin se kasvaa. Ihmissuhteissa meidän sietäisi tehdä selväksi molempien näkemykset yhteisen luottamuksen ja kunnioituksen hengessä elämällä. Sitoutua tiedostamaan menneisyyden syyt seurauksineen tähän hetkeen. On tärkeää valita itselleen sellainen kumppani, jonka kanssa mielestään kykenee kohtaamaan itsensä avoimesti ja rehellisesti siinä valossa että mitään menneisyyden puolia itsessään ei tuomittaisi, jotta voisimme kaivaa asiat esiin rakentavasti ja kasvaa eheytyvästi ihmisenä. Muutos parempaan lähtee liikkeelle turvallisessa ilmapiirissä. On kuitenkin oltava rohkea tullakseen haavoittuvaksi, jotta intiimiys pääsee valloilleen tarpeeksi vahvana yhteisen kunnioituksen syntymiseksi teidän välillänne. On siis liattava kätensä saadakseen sellaisen rakkaussuhteen aikaiseksi, jonka sydämessään tahtoo saavuttaa. Ensin on kuitenkin päästävä sisään tuonne sydänmaille tajutakseen sen, mitä se mahtaisikaan olla sen kauneimmassa muodossaan.



Aiheista muualla:


Intiimiys parisuhteessa


Seksuaalikasvatusta - Seksistä ja intiimiydestä


Miksi seksin odottaminen uudessa suhteessa kannattaa?



Mies Vs. Nainen



Muutamien tutkimuksieni loppu tulemana olen päätynyt seuraavaan: Mies syttyy näkemästään ja nainen kokemastaan tai paremminkin tuntemastaan. Tämä johtaa siis parisuhteissa siihen, että nainen kamppailee tuntemuksiensa kanssa ja mies näkemyksiensä suhteen. Naisen sietäisi muka tehdä itsensä haluttavaksi miehen silmissä. Tuntea vetoa tähän kyseiseen mieheen. Ostaa seksikkäitä alusasuja ym. ja miehen sietäisi ihastua naiseensa päivittäin. Juuri siksi, että hän (nainen) on tehnyt itsestään haluttavan seksikkään hänen silmissään. Onko silloin kyse todellisesta seksikkyydestä? vai esitys jostain sen kaltaisesta? vain kalpea heijastus siitä, mitä se voisi olla kun se syntyisi luonnostaan? Eikö silloin miehen sietäisi etsiä juuri tästä naisesta niitä piirteitä ja ominaisuuksia, jotka sytyttää tai sytytti silloin aivan alunperin? 


Joka tapauksessa tämä johtaa useiden lähteiden mukaan siihen, että mies joissain tapauksissa myös nainen hakee tunneyhteyttä uuteen ihmiseen seksin kautta. Ensin siis seksiä ja sitten vasta läheisyyttä, turvallisuutta ja luottamusta. Eikö se ole jossain määrin myöhäistä tuossa vaiheessa? En kiellä tietenkään sitä mikäli se sinun kohdallasi toimii moitteettomasti. Itse suosin enemmän sitä, että luottamus, turvallisuus ja läheisyys ensin ja sitten vasta seksiä/rakastelua. Se on kuitenkin vain ja ainoastaan minun näkemykseni tällä hetkellä. Sitten olen kuullut näistä ihmisistä, jotka väittävät että; "Meillä on vain seksisuhde. Ei tunteita". Voit huijata mieltä, vaan et koskaan, etkä milloinkaan huijaa kehoa. Keho kiintyy aktiin siitä huolimatta kenen kanssa se sitä suorittaa. Mielestäni toistuva joskus jopa ensimmäinen seksin/rakastelun harrastaminen syventää kahden ihmisen välejä ja silloin nautinto seksissä kasvaa, koska osaamme paremmin ja tietoisemmin tyydyttää toisemme. Missä rakkaus on kaikessa tällaisessa? Tietysti ymmärrän sen mikäli motiivisi ovat oikeasti lujat ja tahtosi enemmän kuin vakaa. Ihminen pystyy aika moniin asioihin mikäli hänellä on todella vahvat vakaumukset aikomuksiensa takana. Eli selkeä visio siitä, missä mennään ja mihin ollaan menossa. Ainakin itsensä suhteen. 


Aiheista muualla:






Vapaamuotoiset suhteet


Olen tutkimuksissani törmännyt siihen, että nykyään alkaa olemaan joissain piireissä eräänlainen muoti-ilmiö olla ja elää vapaamuotoisessa suhteessa.  Olen joku tovi sitten itsekin pohtinut kyseiseen suhteeseen ryhtyväni. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että sellainen suhde ei ole ainakaan toistaiseksi minua varten olemassa. Tämä on kuitenkin sellainen asia, jossa ei voi missään vaiheessa huijata itseään. Sillä me tulemme kokemaan omien tekojemme seuraukset sisäisenä tunnemylläkkänä ennemmin tai myöhemmin. Joten jälleen kerran puhuminen auttaa. Kyse on kuullun ymmärtämisestä. Sopikaa asianne ja pitäkää huoli omista asioistanne. Rakkaus huolehtii lopulta siitä, mihin kykenet ja mihin et. Sanotaan, että rehellisyys maan perii ja epärehellisyys rahat. Ole siis ehdottoman rehellinen itsellesi siitä, mitä tahdot ja miksi tahdot. Näin ollen voit elää sujuvammin omissa nahoissasi jatkoa ajatellen. Nämä seuraavat linkit kuvaa aiheita hieman eri näkökulmista:




sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Namaste



Tervetuloa blogiini=)




Tämän päivän aiheet ovat syntyneet tutkimuksieni ja oivalluksieni yhteistuotoksista. Olkaa hyvä:


Ego ihmissuhteissa




Meidän sietäisi pitää egoamme mittarina sen suhteen, milloin tulla lähemmäksi maata, joka sijaitsee jalkojemme alla. Meidän tulisi pitää egoamme mielestäni ystävänämme. Osoittaa kiitollisuutta sille, siitä tärkeästä tehtävästä, jonka se on jakamassa meidän kanssamme. Meidän tulisi olla tietoisia siitä, että jaamme ideamme hänen kanssaan mitään peittelemättä, tuomitsematta tai pelkäämättä, Meidän sietäisi osoittaa egolle, että emme elä täällä tappaaksemme sitä vaan jakaaksemme huomiomme yhdessä hänen kanssaan tekemällä sopimuksia siitä, kuka hoitaa mitäkin asioita ja miksi. Sitten eripuran yllättäessä vetoaisimme sopimuksiimme, jotka tukevat meidän molempien kasvua, oikeuksiamme ja etujamme. Olemme täällä tukeaksemme toistemme tarinoita eheyden hengessä, jotta me molemmat saisimme tilaa olla ja hengittää vapaina toistemme kahleista. 

Rakkaudella omalle egolleni. =)



Ihmissuhteiden tarkoitus



Mielestäni ihmissuhteiden tarkoituksena on rakastava kanssakäyminen toisten kanssa. Ei toisten ohjailu tai omistaminen. Ihmissuhteiden tarkoituksena on mahdollisesti se, että saamme lisää ymmärrystä itsestämme sekä omien kehitysmahdollisuuksien lisäämisestä ja auttamalla kumppania tekemään samoin itsensä suhteen. Vai mitä sinä uskot, että sinun tulisi saada ihmissuhteelta, jossa elät tällä hetkellä? Ideaalisesti puhuttuna? Tietyin näkemyksin meillä tulisi siis olla jonkinlainen selvä aikomus siitä, että mitä tahdomme saada ihmissuhteelta johon pyrimme tai jossa elämme. Mitä oletamme sille itse kykeneväksi antaa itsestämme. Ennen kuin voin antaa jotain itsestäni minulla tulisi olla se. Omistuksessa. Sinulla sietäisi olla hyvä ja terveellä tavalla selkeä käsitys itsestäsi ensin. Millä alueilla olet epätietoinen itsestäsi sen suhteen kuka tai millainen tahdot olla? Mikä innostaa juuri sinua eniten ja toimitko näiden sisäisten näkemyksien pohjalta? Olenko minä sitoutunut muutokseen tämän ihmissuhteen osalta, jossa elän? Olenko sitoutunut muutoksen mahdollisuuteen omien tapojeni suhteen olla ja elää elämääni? 


Ajatellen muutosta parempaan. Olenko sitoutunut elämään rakkaussuhteessa vai sellaisen korvike suhteessa? Teen sen, mikä innostaa minua eniten juuri nyt. Mikä teko, mikä tapahtuma tai kuka ihminen ympärilläni tällä hetkellä sisältää minun mielestäni eniten energiaa palvellakseen minua parhaiten tällä hetkellä? Sitten toimit tuon saamasi vastauksen pohjalta ja toimit täydestä sydämestäsi vailla odotuksien taakkaa. Ilman odotuksia siis. Miksi ilman odotuksia? Silloin et sido itseäsi mihinkään tiettyyn oletukseen, odotukseen, toiveeseen tai näkemykseen tulevasta ja pysyt avoimena sekä tasapainoisempana siitä huolimatta, mitä tapahtuu. Siten elät täysillä rakastamalla sydämestäsi. Toimi parhaimman mahdollisen tietoisen valinnan mukaisesti. Meidän sietäisi ymmärtää, että muistot luodaan tässä hetkessä ja kyse on näistä valinnoista joita teemme ja eri toten siitä, mikä merkitys näihin tekemiimme valintoihimme sisältyy. 


Merkityksestä, jonka valinnoillemme annamme. Tämän hetken voima piilee siis valinnassa, jonka teemme: Nyt.. ..nyt.. ..nyt.. ja nyt. Meidän tulisi jossain määrin olla tietoisia näistä valinnoista, joita teemme. Ymmärtääksemme sen, mitä niistä syntyy jatkoa ajatellen. Se tarkoittaa sitä, että emme voi olla ajatuksiemme kuvissa joko tulevassa tai menneessä valitessamme tämän hetken mahdollisuuksista parasta mahdollista vaihtoehtoa, josta kykenemme olemaan tietoisia, sillä silloin emme olisi läsnä tehdessämme tämän hetken valintaa. Tämä on oleellista ymmärtääksemme aidosti sen merkityksen, mikä sijaitsee tietoisen ja ei tietoisen valinnan eroissa. 


Yksinäisyys ihmissuhteissa



Yksinäisyyden tunne voi ajaa meidät hiljaisuuden pelossa sellaisen ihmisen läheisyyteen, joka ei välttämättä osaa tai pysty arvostamaan meitä rakastavasti sellaisena kuin olemme. Vaatii selkärankaa säilyttää yhteys rakkauteen tuolaisessa tilanteessa. Siinä määrin, että lähdemme tuosta suhteesta pois joko itsemme tähden tai välttääksemme suurempia väärinkäsityksiä. Voit sanoa, että toimin parhaiden kykyjeni mukaan rakastaakseni sinua avoimesti sellaisena kuin olet. Itsenäisyys on kuitenkin eri asia. Ollaksemme yksin itseämme etsien on mielestäni tervejärkisten puuhaa sitä vähiten väärää kumppania metsästäessämme. Sitten kun olemme edes jossain määrin sinut sen kanssa, kuka tai mikä me itse tahdomme olla meidän on helpompaa lähestyä tätä uutta kumppania. Sisällyttäen sen, että osaamme arvostaa ja rakastaa itseämme puutteiden ja heikkouksien kera siinä määrin, että emme edes oleta tämän uuden kumppanin niitä puoliamme paikkaavan jollain ihme lääkkeellä vaikka osittain tuo kumppanuus sen saattaakin tehdä niin mielestäni meidän ei tulisi sitä odottaa siltikään häneltä saavamme.



Elämän vakaus



Etsimme vakautta elämääämme. Osa meistä hakee sitä ihmissuhteista. Osa työstä. Jotkut löytävät sen urheilusta. Liikunnasta siis saa pysyvyyttä. Kyllä jos luomme siihen tarpeeksi vahvan siteen. Tahdomme siis pysyvyyttä elämäämme. Sellaista, joka pysyy mukanamme muutoksien myllerryksessä. Sellaista, joka pitää meistä kiinni vaikka maailma kieputtaa meitä pyörteissään. Miten sitten löytää sellaista vakautta ja pysyvyyttä, joka sitoo meidät muihin ihmisiin ja nämä ihmiset meihin sellaisella otteella ja varmuudella että rakkaus kantaisi hedelmää suhteissamme itseemme ja toisiin? On sanottu, että kehityksen voima on suunnattoman paljon suurempi kuin yksikään sen tielle tuleva este. Jotenkin tämä tieto antaa minulle toivoa ja luottamusta siihen, että jossain vaiheessa helpottaa. Vai tahdommeko oikeasti pyörteiden hellittävän? Sillä pyörteet pitää meidät puuhakkaana.


On sanottu, että kun tunnemme kipua tiedämme elävämme. Tunnemmeko silloin elävämme jos emme saa jakaa kokemusta kivusta kenenkään kanssa? Monet, jotka pyrkivät ihmissuhteeseen tahtovat mahdollisesti vain jakaa kokemuksiaan elämästä jonkun kanssa. Kyse onkin vain jostain niin yksinkertaisesta jakamisesta. Toiset ei ilmeisesti tunne lainkaan moista tarvetta. Tai niin minulle ainakin on väitetty. Mahdollisesti tahdomme nauraa onnellisesti jonkun seurassa. Onni on siis todellista vain jaettuna. Onko sitten rakkauskin todellista vain jaettuna? Se jää sinun päätäntävaltaasi.



Jouluterveiset



Olen puhunut aiemminkin tästä seuraavasta. En voi vähätellä kuitenkaan yhtään tämän asian painoarvoa ihmissuhteisiin nähden joten kertaus on opintojen äiti. Pyrin lähestymään tätä asiaa hieman eri näkökulmasta. Oletteko valmiina? Tässä se tulee.=)


Viidestä rakkauden kielestä Gary Chapmanin tuotannosta siis. 


1. Affirmaatiot ja kannustuslauseet

2. Fyysinen kosketus

3. Rakkauden teot ja palvelut

4. Laatuaika

5. Lahjat



Mikäli lapsuuden kodissasi jokin näistä rakkauden kielien tavoista on jäänyt puutteelliseksi. Tarkoitan tällä sitä, että mikäli et ole saanut jotain näistä kielistä itseesi kohdistettuna niin silloin voi olla hankalaa ilmaista itseään rakastavasti siltä alueelta omissa ihmissuhteissasi tällä hetkellä. Mielestäni tämä on oleellista tietää ajatellen nykyistä tilannetta. Joskus vain tekee mieli halata. Rutistaa oikein kunnolla. Toisinaan tekee mieli puhua suunsa puhtaaksi. Silloin tällöin tekee mieli siivota hullun lailla. Monesti tekee mieli kannustaa kaveri voittoon hänen lempiurheilulajissaan. Joinakin hetkinä meidät valtaa halu laittaa kynttilät palamaan ja hemmotella itseämme vaahtokylvyllä. Eräänä päivänä emme voi malttaa olla ostamatta tuota upeaa lahjaa kumppanillemme. Olkoonkin, että tuo lahja on vain liput elokuvateatteriin tai ajan lahja ollaksemme hänen seurassaan kokonaisvaltaisesti,


Muuan laulu rakkaudelle & yksinäisyydelle:













Rakkaudellista joulun aikaa kaikille ja kaikkialle!


Namaste








lauantai 7. syyskuuta 2013

Tietoisia valintoja


Tervehdys! Tähän seuraavaan olen koonnut jälleen pienen otteen Harville Hendrixin kirjasta nimeltä kaikki se rakkaus mikä sinulle kuuluu. Tässä seuraavassa on mielestäni ytimekäs kuvaus siitä kuinka pääsemme parempiin väleihin kumppanimme kanssa. Eli lähinnä tämä kuvaa sitä prosessia mikä auttaa meitä ymmärtämään paremmin valintojamme ihmisenä sekä myös toisten valintoja. Lähinna nämä ovat kirjailijan näkemyksiä ja minua ne jotenkin vain kiinnostivat ja ajattelin kertoa niistä myös muille. Jälleen korostan sitä, että mielestäni nämä näkemykset soveltuvat myös ihmisille, jotka elävät avoliitossa. Olen laittanut muutaman oman kommenttini sulkeisiin. Seuraavassa kirjasta siis.

Astukaamme nyt hiukan taaksepäin ja katselkaamme koko tapahtumasarjaa kokonaisuutena. Ensimmäinen askel on vanhojen haavojen tiedostaminen. Katselemme menneisyyttämme etsien merkkejä siitä, millä tavoin olemme jääneet vaille asianmukaista ravintoa ja miten olemme torjuneet olemuksemme olennaisia puolia. Teemme tämän terapian, rukouksen ja mietiskelyn avulla ja kehittymällä jokapäiväisten tapahtumien terävämmäksi tarkkailijoiksi. Kun ymmärrämme jotain paremmin, kerromme siitä kumppanillemme, koska emme oleta hänen pystyvän lukevan ajatuksiamme tai toiveitamme. Kun kumppanimme kertoo ajatuksistaan ja toiveistaan meille, kuuntelemme ymmärtäväisinä ja myötätuntoisina, koska tiedämme tämän uskoutumisen olevan pyhää luottamusta.

Vähitellen alamme luoda uutta kuvaa kumppanistamme ja alamme nähdä hänet sellaisena kuin hän todellisuudessa on - pelastusta etsivänä haavoittuneena lapsena. Sen jälkeen kun meillä on tämä tarkempi kuva hänestä, alamme suunnitella suhdettamme uudelleen parantaaksemme haavamme. Tätä varten kehitämme ensin turvan ja luottamuksen ilmapiirin. Suljemme pakoteitämme, sitoudumme uudelleen toinen toisiimme ja tuotamme tarkoituksellisesti mielihyvää toisillemme ja luomme näin turvallisen ja antoisan ympäristön.

Lisäämme tätä turvallisuuden ja mielekkyyden tunnetta oppimalla kommunikoimaan avoimesti ja tehokkaasti. Kun voitamme tämän uuden yhdessäolotavan aiheuttaman vastustuksemme, näemme kumppanimme vähitellen vieläkin selkeämmin. Opimme ymmärtämään, että hänellä on pelkoja, heikkouksia ja toiveita, joista hän ei ole koskaan kertonut meille. Kuuntelemme hänen moitteitaan itsestämme ja ymmärrämme niiden valaisevan omaa pimeyttämme. Sanomme itsellemme: "Kumppanillani on jotain sanottavaa minusta. Ehkä hänen huomautuksessaan on jotain perää."

Vähitellen alamme hyväksyä olemuksemme koko täyteyden, sen pimeät ja valoisat puolet. Paranemisprosessin seuraava askel on ehkä vaikein: päätämme toimia sen tiedon pohjalta, jota saamme itsestämme ja kumppanistamme, ja ryhdymme kumppanimme parantajaksi. Toimimme vastoin vaistojamme, jotka yllyttävät meitä keskittymään omiin tarpeisiimme, ja keskitymme tietoisesti hänen tarpeisiinsa. Sitä varten meidän on ensin voitettava muutoksen pelkomme. Tullessamme kumppanimme tarpeita vastaan huomaamme hämmästykseksemme, että parantamalla kumppaniamme otamme hiljalleen käyttöön omaa kadonnutta itseämme. Otamme uudelleen käyttöön olemuksemme puolia, jotka on eristetty lapsuudessa.

Huomaamme, että saamme takaisin kykymme ajatella ja tuntea, kykymme olla seksuaalisesti ja hengellisesti elinvoimaisia ja kykymme ilmaista itseämme luovilla tavoilla. Miettiessämme kaikkea mitä olemme oppineet huomaamme, että elämän tuskalliset tilanteet ovat todellisuudessa kasvumahdollisuuksia. Sen sijaan että suljemme tuskamme itsemme ulottumattomiin, kysymme itseltämme: "Mikä totuus yrittää tulla esiin juuri nyt? Mitä alkukantaisia tunteita kätkeytyy näiden surun, ahdistuksen ja turhautumisen tunteiden alle?"

Opimme, että niiden alla ovat tuska, raivo ja kuolemanpelko, ja että nämä tunteet ovat meille kaikille yhteisiä. Lopulta löydämme turvallisen ja kasvua edistävän tavan ilmaista näitä tunteitamme, emmekä anna niiden enää vaarantaa suhdettamme. Avioliittomme ainesosat, jotka ovat joskus olleet tiedostamattomia - pelot, viha, lapsuuden tarpeet, arkaainen tuska - tuodaan pintaan yksi kerrallaan, ensin hyväksymisen saamista varten ja lopulta ratkaistaviksi. Sitä mukaa kuin haavamme paranevat ja itsemme salatuimmat puolet tulevat tietoisuuteemme, meillä on uusi tunne sisäisestä eheydestämme ja kokonaisuudestamme. Avioliitto(avoliitto) on hengellinen polku, muttei pelkän hurmion polku. Pyrkimys tietoisemman liiton luomiseksi on enimmäkseen hyvin käytännöllistä ja päivittäistä ponnistelua.

(Tällaista. Mielestäni tässä on monenlaista näkemystä yhdessä paketissa pohdittavaksi meille kullekkin omille tahoillemme. Siinä määrin, että useammissa otteissa pyrimme ymmärtämään sitä, mitä tällä sanomalla tarkoitetaan käytännön läheisessä elämässämme.)