Translate

Blogiarkisto

Etsi blogista omalla hakunimikkeellä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakastaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakastaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. elokuuta 2016

Namaste



Salutar & Welcome!



Vapauttavasti Rakastuminen



Olen tässä viime päivinä pohdiskellut ihmisen omaa suhdetta joko siihen läheisimpään ihmissuhteeseen tai sitten yleisesti ottaen ihmisiin ympärillämme. Lähinnä siten, että saammeko olla oma itsemme vai onko meillä paine olla jotakin muuta. Suurta tai pientä? Tämä paine voi johtua esimerkiksi joko omasta asetelmastamme johtuen tai sitten jonkin toisen tahon toimesta.  Perheen, ystävän, kaveripiirin tai vaikkapa jonkun mentorin toimesta. Yksinkertaisimmillaan tarkoitan tällä sitä, että voimmeko olla ihminen ihmiselle? Toisaalta siis tuleeko meidän opiskella jokin kaava tai tapa toimia ihmisten keskuudessa tai kyky puhua eri tavalla ihmisten keskuudessa? Tietysti voi olla hyväkin asia opiskella eri aiheita, jotta saa jonkin yleisnäkymän maisemasta.  Se, että osaamme yhdistää näitä erilaisia näkemyksiä tai ohjeita siihen omaan minuuteemme voi olla kuitenkin oma prosessi, joka tulee myös hyväksyä osana henkilökohtaista kasvua ihmiseksi, joksi tahdomme tulla. Kohti tätä uudempaa minää, johon pyrimme. Näitä kehitettäviä alueita meillä itse kullakin voi olla jo omasta toimesta. Näitä voi olla painonpudotus, itsevarmuuden kohotus, jokin ammatin opiskelu, uusi harrastus tai vaikkapa toisen ihmisen kunnioittaminen, ymmärryksen lisääminen erilaisiin asioihin, uusiin ihmisiin tutustuminen tai  toisen ihmisen tukeminen hänen omassa valitsemassaan asiassa.



Mikä tai mitä ikinä se sitten onkin niin meidän tulee olla sinut sen kanssa, että juuri sitä minä tahdon tehdä, olla tai omistaa. Merkitystä me kuitenkin etsimme. Tahdomme saada aikaan jotain merkittävää joko siinä omassa elämässä tai sitten suhteessa jonkun toisen  ihmisen elämään. Ihmissuhteessa sen voidaan ajatella olevan jotain tällaista "Mikä saa minut tuntemaan itseni merkitykselliseksi juuri hänelle?", "Mikä saa minussa sen tunteen aikaiseksi, että juuri hän on merkityksellinen minulle?" Meidän tulee ensin tiedostaa ne alueet joissa niin ikään nämä virheet tai erheet tapahtuvat omassa toiminnassamme ja tämä tulee tiedostaa tietysti siinä hetkessä kun toimimme näiden oletusten tai uskomusten pohjalta, jotka olemme omaksuneet  aiemmin ja jotka johtavat meitä toimimaan tietyllä tavalla. Joskus joku muu herättää meidät ajattelemaan tätä asiaa tarkemmin. Antaa uuden näkökulman tilanteeseen. Kuitenkin se, että hyväksymmekö tämän uuden ajatuksen, joka voi lopulta johtaa erilaisiin päätelmiin ja toimintatapoihin niin se on meidän henkilökohtainen valintamme ihmisenä ja tässä kulkee se hieno asetelma, jota osa ihmisistä joissain tapauksissa osaa kunnioittaa ja siten lähtee pois tuosta tilanteesta puuttumatta tähän valintaan, joka tehdään tuossa hetkessä ja siinä sen salaisuus piilee.



Kyky olla omaa mieltä tinkaamatta, väittelemättä onko itse kukanenkin oikeassa tai väärässä. Se on sekä että. Riippuu keneltä kysyy. Osa keskusteluista joita olen käynyt on johtanut siihen että tätä pidetään vääränä tapana toimia. Onko se sitä silloin jos kunnioitamme toisen ihmisen vapaata tahtoa?  Tietenkään tässä prosessissa ei tule sallia mitään fyysistä väkivaltaa tai muuta sellaista vääryyttä, jota voi ajatella tulevan kyseeseen. Uskon kuitenkin, että ymmärrätte, mitä haen tällä. Se, että onko oikeassa tai väärässä ei välttämättä ole oleellinen seikka silloin kun molemmat vain hakee oikeutusta omalle näkemykselleen. Mielestäni silloin jos ja kun tuo väittely tulee kyseeseen niin oleellista on ymmärtää tämän toisen ihmisen motiivi, joka on johtanut tiettyyn valintaan siinä hetkessä ja sen myötä tulee ymmärtää tuo valinta täysin pohjaten hänen valitsemiin arvoihin suhteessa tuohon tilanteeseen. Vain ja ainoastaan hänen näkemyksien pohjalta, jotka peilaamme hänen arvoihin voimme jatkaa eheämpänä ihmisenä suuremman ymmärryksen kera. Silloin olemme oppineet tuosta kokemuksesta jotain merkittävää. Varsinkin siinä mielessä mikäli kohtaamme jotain vastaavaa tulevaisuudessa niin tuon kokemuksen myötä osaamme käyttäytyä silloin eheämmin jatkaaksemme omaa matkaamme hieman kevyemmin mielin. Tässä tapahtuu rakastuminen kenties uudelleen mikäli sille on avoin. Tämä rakastuminen häneen tapahtuu vapauttavasi eikä niinkään kiinnittyvästi vaan vapauttavasti. Tuo rakastumisen tunne on vapauttava tunne myös meille itsellemme tuossa tilanteessa itsessään.



Aiheista muualla:

Suomeksi:


Rakastaa koko sydämellään!

Onko minulla oikeus saada rakkautta ja rakastaa?

Viisi tekoa, joilla miehet korvaavat sanat "minä rakastan sinua"


English:


This Is How You’re Allowed To Love

Beloved cat is allowed to stay in Texas library

How to Feel More Loved: 9 Tips for Deep Connection



Songs:




Owl City - Fireflies

I'm Not Allowed To Love You

JAH CURE- LOVE IS LYRICS



No Love Allowed - Rihanna (Lyrics)

Alaine - Rise in Love (Official Video)

The Naked And Famous - Young Blood



Are You Gonna Kiss Me Or Not - Lyrics-

Sofia Carson - Love Is the Name (Official Video)

Sabrina Carpenter - Smoke and Fire (Official Lyric Video)




Rakastu vapauttavasti tulevalla viikolla!"




Namaste


sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Namaste


Tervehdys!! Itsenäisyyden kunniaksi..



Kohtaamisia rakastamalla



Elämässä on erilaisia ja eriarvoisia kohtaamisia. Asioiden, tapahtumien ja ihmisten kohtaamisia. Miten tuo kohtaaminen tapahtuu? Ensin voidaan ajatella näkemistä, kuulemista ja tuntemista. On kuitenkin väitetty että hajuaisti hakkaa kaikki muut aistit mennen, tullen ja palatessa. Parempi kuin sata jänistä. Eri  ihmiset, jotka tulevat erilaisista taustoista ja olosuhteista yhdistävät tuon samaisen hajun, jonka haistavat erilaisiin tunneperäisiin kokemuksiin ja sen myötä heillä voi olla erilainen tunneperäinen kokemus tuohon samaiseen aistiärsykkeeseen. Mikäli ajaudumme väittelyyn tuosta tunneperäisestä kokemuksesta meillä on lähtökohtaisesti omat syymme tuolle kokemukselle. Sitä tuleekin siis pohtia suhteessa tuohon kokemukseen, johon tuon aistiärsykkeen herättämät tunnereagtiot yhdistämme. Tänä päivänä siitä, ei välttämättä synny samaa reagtiota mikäli tällä toisella osapuolella on erilaiset motiivit tuoda tuo aistiärsyke esille. Kuitenkin kyse on meidän omasta kokemuksesta tuohon aistiärsykkeeseen ja mielestäni se on hyvä tuoda esille avoimen rehellisesti. Mitään pelkäämättä tai tuomitsematta. Tämä on minun tunne ja omistan sen. Kohtaan sen ja hyväksyn sen osaksi olemustani. Mitä se tahtoo minulle kertoa. Miksi se tahtoo kertoa minulle jotakin? Tiedän, että en välttämättä voi ratkaista sitä heti. Vaan se ei vie minua kokonaan mukanaan sillä olen tarpeeksi rohkea kohdatakseni tämän tunteen nyt sekä myös jatkossa aina silloin kun se pomppaa tietoisuuteni.




Voimme opetella Kohtaamaan näitä tunteita rakastamalla. Sitten kun saamme hitusen rakkautta näihin kohtaamisiin kykenemme pala palalta kohtaamaan myös muita ihmisiä rakastamalla. Toisinaan meillä voi olla jo joku ystävä, tuttu tai kumppani tuomassa esimerkin sellaisesta hyväksymisestä/rakastamisesta, johon tahdomme myös itse yltää. Tästä alkaa henkilökohtainen kasvaminen ihmisenä uuteen kypsyyden asteeseen. Saavutamme kuitenkin vain asteittain tuota kypsyyttä, jotta kehomme kapasiteetti ehtii nousta myös kantaakseen sitä tasapainoisemmin. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että vastuu nousee suhteessa rakastamisen kapasiteetin lujittumisen myötä. Muista Luja rakkaus on väitetty joissain lähteissä. 




Kohtaamisia vanhemmuudessa



Muistan jostain lukeneeni seuraavasta. Olen tainnut asiasta jo täällä mainitakin. Kuitenkin asian tärkeyteen liittyen kertaus on opintojen äiti.  Kohtaamisia vanhemmuudessa. Minulle on kerrottu vanhempien taholta, että vanhemmuus on hermoja repivää ja raastavaa. Tietysti sinulla on ja varmasti onkin omat mielipiteesi asiasta. kuitenkin Erään kertomuksen mukaan omat lapset tuovat eteen omat lapsuuden haavamme ja kasvun mahdollisuudet, joille ei suotu tilaa meidän omassa nuoruudessamme. Mielestäni tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että ne sietää kohdata oikealla tavalla, mitä se nyt sitten kenellekin  on.  Oppimista ja kasvamista. Enempi vähempi tuskaa tai iloa. 


Muista rakkaus. Jälleen kerran täytyy mainita, että naisella/naisilla on voimakkaammat tunneyhteydet lapsiinsa, mitä miesten kapasiteetti ei kykene prosessoimaan. Miksi? Lähinnä siksi, että nainen on tuntenut tämän pienen tai sittemmin jo "isoksi" kasvaneen lapsensa kasvavan sisällään raskauden aikana. Se miksi tuon tämän esille osoittaa vain miehen ja naisen polariteettisia eroja. Ei välttämättä niinkään aseta meitä eriarvoiseen asemaan vaan tietoisuus tästä näkemyksestä auttaa hallitsemaan omia tunnereagtioita konflikti tilanteissa niin, että kykenemme asettumaan toisen kumppanuuden asemaan. Olkoonkin niin, että olet mies tai nainen. Tämä näkemys voi tietysti auttaa sellaisiakin ihmisiä valmistautumaan vanhemmuuteen, joilla ei ole lapsia entuudestaan.  Mitä tehdä näille tuntemuksille? Kohdata ja punnita mahdollisia vaihtoehtoja. Kysyä aikalisä mikäli siihen mahdollisuus tarjoutuu, jotta ehdimme käsitellä, eritellä ja saada jonkinlaisen yleiskuvan omista tuntemuksistamme, että ylipäätään kykenemme pukemaan ne jonkinlaiseen sanalliseen muotoon. Kertoaksemme asiat ääneen sille, jolle sen asian tahdomme ilmaista. Voimme olla tietoisia eri valinnan mahdollisuuksista menettämättä järkeämme tuossa prosessissa.






Videot








Rakkaudellisia Kohtaamisia


Namaste


maanantai 31. elokuuta 2015


Namaste



Tervehdys hyvä lukija. Tässä viikon mietteitä ole hyvä. =)


Erilaisuus vuorovaikutuksessa



Ihmiset ovat erilaisia, väitetään kovin usein. Vaan olemmeko pohjimmiltamme niin erilaisia? Tahdomme elää onnellisina ja vapaina huolista sekä murheista. Osa tarvii vastavuoroisuutta lähes päivittäin. Osa taas rakastaa vetäytyä omiin puuhasteluihinsa aika-ajoin. Toinen ei voi sietää jonkun ihmisen vapauden kaipuutaan. Ainainen vastavuoroisuus tukahduttaa vapauden kaipuussa elävän ihmisen turhautumiseen asti. Joten en ihmettele tilastollisten erojen suhdannevaihteluja tällä hetkellä vallitsevissa olosuhteissa. Kyllä vaihtamalla paranee sanotaan. Silti emme ymmärrä, että yritämme jälleen muokata tuon uuden kumppanin omaan muottiimme sopivaksi vaikka emme edes täysin sisäistä sitä muottia, johon yritämme itsemme sopeuttaa. Kumpikin muotti tarvitsee portaattoman säätönupikan helpottaaksemme arkirutiineja edes hiukan. 




Arki



Arki? Työttömälle arkikin voi olla yhtä viikonloppua. Toivottavasti tämä ei silti tarkoita sitä, että silloinkin ollaan juovuksissa lähes kokoajan. Sillä siihen kalenteriin ei taida sopia sunnuntaita, jota seuraa maanantai, joka yleensä tarkoittaa vähintään viiden päivän selvänä oloaikaa. Toisinaan olen kuullut sanottavan, että rakasta sitä, mitä teet. Moniko meistä voi sanoa rakastavan työtään? Itse en ainakaan ole rakastanut ihan jokaista työtä, jonka olen aloittanut ja saattanut päätökseen. Tietysti se on osa tätä matkaa, joka on johtanut uudelleen valintoihin elämän suurimpien kysymysten ohella, jotka voivat olla suurimmalle osalle esimerkkinä sanoen työ. arki, perhe ja raha-asiat. Tukeeko nykyajan työympäristö rakkauden sanomaa? Ovatko nämä "deadline pomot" luomassa rakastavaa ilmapiiriä heidän työntekijöiden keskuuteen? Tarvisiko niin toisaalta edes olla? Rohkenen kuitenkin väittää, että suurin osa näiden aikataulujen laatijoista ei kulje rakastavassa hengessä työntekijöitään vaalien ja paimentaen. Voin toki olla väärässäkin, sillä ihan jokaisella työmaalla en ole käynyt tarkistamassa tilannetta. 



Ajaako rahan ansaitsemis vietti heidät erilleen rakkauden antamisesta sekä sen vastaanottamisesta? Pitäisikö? Vai kuuluuko se vain kotioloihin, joka on erillään työajasta? Raha on kuitenkin vain energiaa kuten käsittääkseni myös rakkaus. Mikäli rakkauden ja rahan laittaa rinnakkain niin raha on sellainen, jota on helpompaa mitata yksiköissä. Rakkaus on kuitenkin vain tunne puolen kokemus, jota on heti huomattavasti haastavampaa mennä määrittelemään. Sekin huomioiden, että kullekkin yksilölle rakkaus merkitsee niin paljon erilaisia arvoja sekä merkityksiä henkilökohtaisella tasollaan. Samaa voi sanoa myös rahasta. Osa pärjää vähemmälle ja osa tarvitsee enemmän. Onko tämä suoraan verrannollista sitten rakkauden määritelmään? Mielestäni me tarvitsemme tai huudamme rakkauden nälkäämme sen puuttuessa elämästämme. Ei tämä tietenkään kaikkia koske, kun osa ei edes tahdo rakastaa ketään liekö siihen enää edes kykenevät. 



Aina kuitenkin hengissä olevan sydämen voi herättää jokin ihmeellinen kokemus avautumaan rakkaudelle. Kuten aiemmin mainitsin rakkaus on energiaa kuten rahakin. Meidän sietäisi siis tutkia omia sisäisiä henkilökohtaisia tunne vaihteluita, jotka ovat joko positiivisia tai negatiivisia suhteessa rahaan tai rakkauteen. Näiden pohjalta määräytyy meidän oma käsityksemme rakkauteen sekä rahaan. Miksi tämä on oleellista? Se määrittää sen millaisen arvon me annamme joko rahalle tai rakkaudelle juuri meidän henkilökohtaisessa elämässä. Se taas määrittää sen kuinka suuren osan nämä asiat lohkaisevat meidän sisäisestä tunneilmapiiristämme. Joka voi olla osaltaan rajallinen sen puitteissa, mitä olemme siitä itse ymmärtäneet. Siten seuraa se, että nämä näkemyksien ja arvojen lopputulemat määrittelevät arjen eli rutiinien rytmiä sekä miellekkyyttä, joka taas vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ympärillämme ja siten jokaiseen ihmiseen joiden kanssa olemme tekemisissä arjen tiimellyksessä. Ilmeisesti rakastamme enemmän omaa illuusiota rakkauden tai rakastamisen käsitteestä kuin todellista ihmistä, joka on lihaa ja verta meidän edessämme.




Onnellisuuden vastuu



Niin monesti miellämme jonkun toisen olevan vastuussa omasta onnellisuudestamme. Tämä ihminen voi olla ystävä, kaveri, kumppani, rakastettu tai lähimmäinen. Niin helposti käsitämme asian olevan siten, että toisen ihmisen tulee täyttää meidän sisäinen huutomme tunnetarpeen osalta vaikka emme kykene sitä ääneen ilmaisemaan, mitä se meille tarkoittaa. Onnellisuus on mielentila, joten eikö se silloin ole meidän omassa päätäntävallassamme, eikä jonkun itsestämme erillään tai irrallaan olevan ihmisen vastuulla?  Tämä antaa meille siten vapaat kädet valita vastuun omasta onnellisuuden tilastamme, emmekä sysää sitä vastuuta kenellekään muulle. Mikä upea tilaisuus ja mahdollisuus tässä oivalluksessa piileekään. Minä olen vastuussa kaikkein tärkeimmästä nimittäin omasta tunnetilastani. Näin ollen mikä tahansa tunne on ihmisen oma ja siten vastuu siitä on sen kantajallaan. Tämä tekee meistä vastuullisia kansalaisia ja kenties sen seurauksena seuraa muutos parempaan ja eheämpään yhteyteen ihmissuhteissa yleisellä tasolla. Kuitenkin nämä vallitsevat ihmissuhteet täyttävät jokapäiväisen arkemme.  Olen kuullut väitettävän, että seitsemänkymmentä prosenttia naisista  rakastuu tai rakastaa miestä, joka on valheellinen suurimman osan ajastaan. Siten jää se kolmekymmentä prosenttia naisista vapaaksi, jotka rakastuu niihin miehiin, jotka ovat rehellisiä. Oletko tullut ajatelleeksi kumpaan määritelmään kuulut?  Mikä ikinä sinun vastaus onkin niin tähänkin sisältyy totuus onnellisuuden käsitteestä. 





Videot/youtube









Rakkaudellista alkavaa viikkoa


Namaste



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Namaste


Tervetuloa blogiini



Miten ihminen elää


Olen tässä löytänyt viikolla uuden kuosin käyntikorttiini. Tällä kertaa kirjoitan pari otetta kahdesta kirjasta, jotka minulla on ollut tässä työn alla viime päivinä. Ensimmäiseksi otan otteen kirjasta nimeltä rakkauden matalampi veisu, joka on Matti J. Kurosen tuotannosta. Mielestäni tämä seuraava asia on erittäin hyvä havainnollistaa ihmissuhde tilanteita ajatellen. Jälleen vahvistuu tämä kuuluisa kolmen laki, johon olen törmännyt useissa eri lähteissä. seuraavassa kirjasta siis:

Pohjoismaisessa elintasotutkimuksessa on yritetty pureutua perimmäiseksi katsottavaan kysymykseen: mistä ihminen elää. Koska tutkimus oli yhteiskuntatieteellinen ja osin suomalainenkin,  oli luonnollista, että siinä ilmenevät tulokset ilmaistiin englanniksi.  Päädyttiin kolmeen tarveluokkaan. Jotka ovat Having, Loving ja Being.

Having: omistaminen. Tarpeet, jotka liittyvät suoranaisesti aineellisen elintasoon, tuloihin, asumistasoon, työllisyyteen, terveyteen, ja koulutukseen.

Loving: rakastaminen. Tarpeet, jotka liittyvät rakkauteen ja solidaarisuuteen. Perhe, kotipaikka ja ystävyys.

Being: oleminen. Tarpeet, jotka liittyvät itsensä toteuttamiseen ja vieraantumisen puutteeseen: arvostus, korvaamattomuus, luovuus ja identiteetti.


Aviosuhteeseen siirrettyina nämä ulottuvuudet hahmottavat sen seuraavan kysymyksen mukaan: Millä tavalla meidän suhteemme tarjoaa mahdollisuuksia kummallekin puolisolle yhdessä ja erikseen toteuttaa itseään, olla rakastettu ja rakastaa sekä kokea aineellisen hyvinvointinsa turvatuksi. 

Läheisyyden tavoittamisessa seuraava vaihe kysymysten jälkeen on tarpeiden asettaminen tavoiteltavuus- ja saavutettavuusjärjestykseen. Mikäli kaksi ihmistä haluaa yhdessä vain omistaa, ei läheisyydestä ole muuta kuin riesaa. Jos molemmat haluavat toteuttaa itseään vaikka taiteella, ei omistamiseen liity sinänsä mitään hohdokasta. Kaksi pennitöntä voi unelmoida itsensä vaikka Euroopan omistajiksi. Ihmisillä on paha taipumus hukkua tavaroihinsa. Vain naimattoman näköinen mies tai nainen voi olla onnellinen kuulokkeet korvilla, eikä urheiluautossa ole tilaa lapsille. Käytännössä läheisyys syntyy siten, että ensin ollaan, sitten rakastetaan ja sitten omistetaan. Minä olen - sinä olet. Minä rakastan - sinä rakastat. Minä omistan - sinä omistat. Ristiriidat ja vieraantuminen on näiden tasojen sekoittumista: Minä rakastan - sinä olet. Minä olen - sinä omistat. Minä omistan - sinä rakastat. David Viscott on pannut kaikki arvot oikeaan järjestykseen sanoessaan yksinkertaisesti: " teit minusta tärkeän kun rakastit minua."



Aurinko & tuuli


Tähän seuraavaan sain muistutuksen seuraavasta kirjasta nimeltä Löydä johtaja itsessäsi, joka on Dale Carnegien tuotantoa. Pääasiallisesti tässä seuraavassa tulee tuulen ja auringon kaksintaistelu eräällä tavalla, joka on mielestäni mielenkiintoinen näkemys sovellettavaksi moniin erilaisiin tilanteisiin. Seuraavassa kirjasta:


Hienovarainen suostuttelu tehoaa aina paremmin kuin huutaminen ja syyttely. Kun tunnet tarvetta muistuttaa itseäsi tästä, muistele vanhaa Aisopoksen kertomusta tuulen ja auringon välisestä kilpailusta. Eräänä päivänä tuuli ja aurinko kiistelivät siitä kumpi heistä on vahvempi. Tuuli ehdotti kilpailua ja nähdessään vanhan miehen kävelevän kadulla ja määritteli kilpailun säännöt: se joka ensiksi saisi miehen riisumaan takkinsa olisi voittaja. Aurinko suostui tähän ja tuuli koetti ensiksi voimaansa. Se puhalsi kovemmin ja kovemmin, kunnes tuulenpuuskat saivat miltei pyörremyrskyn voiman. Mutta mitä kovemmin tuuli puhalsi sitä tiukemmin mies kietoi takkinsa ylleen. Kun tuuli oli lopettanut, oli auringon vuoro. Aurinko paistoi ja lämmitti miestä vähän kerrassaan käyden yhä lämpimämmäksi ja lämpimämmäksi kunnes mies otsaansa sukien, riisui takkinsa. Aurinko kertoi tuulelle salaisuutensa. Hellyys ja ystävällisyys ovat voimakkaampia kuin voima ja vimma.



Kappaleita

Shine - Felix Jeahn (ft. Freddy Verano ja Linying)

Pink Floyd - Shine on you Crazy Diamond

R.I.O. - Shine On

Aswad - Shine

Tristam - Shine



Aurinkoista kevättä kaikille! =)

Namaste..

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Namaste



Tervetuloa blogin pariin!



Rakastuminen vs. Rakastaminen



Kuulin eräältä luennoitsijalta muuan mennyt viikko sitten sellaisesta näkemyksestä, jossa sanotaan, että matkan teko on tärkeämpää kuin päämäärä. Jotenkin tämä laittaa minut ajattelemaan rakkautta uudelta näkökulmalta. Eli olemmeko tykästyneet jahtaamaan rakkautta rakastamisen sijasta? Emme välttämättä voi valita kehen rakastumme mutta mielestäni voimme valita ketä tahdomme rakastaa. Olen kuullut myös sellaisen väitteen, että elämä on yhtä kuin kriisi. Kun yksi kriisi on selvitetty niin toinen jo alkaa hahmottumaan edessämme ja lähdemme sitä selvittelemään. Tämä sopii kuvaan myös siinä tapauksessa jos jotain ihmistä pyydetään tekemään jotain niin hän tokaisee: "ei minulla ole aikaa". Tämä laittaa miettimään, että eikö meillä ole aikaa rakastaa? Rakastua me ainakin ehdimme ja mitä useampaan eri henkilöön niin sen parempi. Tämä taitaa olla se uusin muoti- ilmiö.



Mielestäni tärkeintä on muistaa, että kaikki aika, mikä meillä on käsillämme on nyt. Nyt on aika rakastaa. Joten eikö aina mahdollisuuksien salliessa olisi hyvä rakastua useammin siihen kumppaniin, jonka kanssa elää tällä hetkellä? Tämä hetki on se elämä, joka meillä on. Mikäli et jostain syystä seurustele tällä hetkellä niin se voi johtua siitä, että etsit omaa voimaasi ja kykyä rakastaa itseäsi ja tuntea itsesi rakastamisen arvoiseksi, jotta kykenet seurustelemaan ja elämään jatkossa tasapainoisessa ihmissuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka kykenee olemaan sinut suhteessa itseensä sekä tietysti myös sinuun. Tietysti mikään ihmissuhde ei täysin ongelmaton ole eikä voikaan olla. Kuitenkin me voimme kehittää kykyjä ratkaista ongelmia hyvässä hengessä. Esimerkiksi jos et tällä hetkellä seurustele ja joku tivaa  sinulta vastausta tähän tapaan: "No miksi sinä et sitten seurustele tällä hetkellä?" Sano hänelle vaikka näin: "rakkauteni on raskaana juuri nyt". Tietysti tilanne voi olla myös se, että olet ollut avoin ihmisille ja tunnustanut tunteesi heille mutta he eivät ole syystä toisesta vastannut tunteisiisi. Silloin voit myös kertoa sen, että olet edennyt siihen suuntaan siitä huolimatta vaikka ei ole tärpännyt sen pidemmälle. 



Ryhmätyötä valiojoukoissa


Parisuhde on ennen kaikkea ryhmätyötä. Tiimi peliä valiojoukoissa, jossa jaetaan vastuu sekä tappiot ja voitot. Varsinkin siinä jaetaan matka tuohon päämäärään, miltä ikinä se teidän kohdallanne sitten näyttääkään. Kun ajatellaan  tätä asiaa, että ihmissuhteissa jaetaan vastuu koko tiimin kesken jotenkin se on minun mielestäni helpottava ajatus siinä mielessä, että ei ole yksin vastuussa kokonaisuudessaan vaikka omalta osaltaan tuokin oman panoksensa kyseiseen suhteeseen. On hyvä muistaa kuitenkin olla jalat maassa ja tehdä se, minkä kykenee tekemään niin suoraan omasta sydämestään. Silloin kun on itse sinut sen kanssa, mitä tekee niin on ainakin vahvasti omilla jaloillaan. Välillä se voi tuoda haasteita toiselle osapuolelle vaan siinä sen suhteen kesto ja vahvuus punnitaan, että järkkyykö se tasapaino tuossa tilanteessakaan. 



Aiheista muualla:







Kappaleita:














sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Namaste!


Tervetuloa blogiini



Mistä tunnistaa rakkauden


Omia pohdintojani menneeltä viikolta. Rakkaus on aina positiivista voimaa. Rakkaus tuntee ja tunnustaa vastuuntunnon kuitenkin rakkaus tuo mukanaan vastuun, jota ihan kaikki eivät välttämättä ole valmiita vastaanottamaan. Rakkaus tuntee siis myönteisyyden voiman ja arvon. Rakkaus on se, joka iloitsee ja nauttii. Rakkaus mielellään jakaa omastaan ja näkee hymynkareen toistenkin kasvoilla. Rakkaus pursuaa yli reunojen. Rakkaus rakastaa rakastamista. Rakkaus on eheä. Rakkaus on keventävä voima. Rakkaus kantaa ja antaa vapaasti. Rakkaus on luja sekä hellä yhdenaikaisesti. Rakkaus on arvokasta joten vaali sitä elämässäsi.


Rakkauden voi alkaa tunnistaa silloin kun avautuu sen mahdollisuudelle elämässään. Kyse ei siis ole rakkauden analysoimisesta. Kyse on siitä, että etenee rakkauden suuntaan kaikin mahdollisin avaimin, joita sinulla on tällä hetkellä.. Innoitus kertoo sen, mitä rakastat tehdä juuri nyt ja se vie sinut vielä suuremman rakkauden äärelle kuin osasit aiemmin odottaa saavasi osaksesi. Paljon on puhuttu siis intohimon voimasta. En voi enää kiistää itsekään sen painoarvoa. Se mikä sytyttää ja herättää intohimon sisimmässäsi on se suunta jonne sinun tulisi edetä tällä hetkellä. Tiedätko miksi sanotaan, että kuuntele sydäntä? Mielestäni siksi, koska se on lähempänä maata kuin aivot.. Huipulla tuulee enemmän joten siksi sydän voi tehdä maadoittuneempia valintoja kuin aivotyöskentely. Tietysti tarvitsemme ajatuksien virtaa avittavana tekijänä vaan suurempi merkitys tulisi mielestäni antaa sydämelle. Sydän tekee aina kaikkensa sinun etujesi nimissä.


Mies vs. Nainen rakkauden rintamalla


Olen tutkimuksissani törmännyt siihen, että tie miehen sydämeen ei taida sittenkään käydä vatsan kautta kuten yhdessä näkemässäni tv-mainoksessa väitettiin. Tämä ei varmastikaan ole ehdoton totuus mutta yleisesti ottaen voin ajatella tämän seuraavan väittämän olevan osaltaan ainakin totuudellinen ja siksi en voi sitä väheksyä. Sain juuri muistutuksen siitä, että tie miehen sydämeen käy kasvojen hymyn kautta. Kun näet miehen kasvoilla hymyn niin silloin hän mahdollisesti alkaa tuntea iloa myös sydämessään. Kun taas naisella tie käy sydämen kautta kasvoihin. Kun näet naisen kasvoilla hymyn niin silloin hän on jo sydämessään onnellinen. Nainen näkee enemmän sidoksia useimpien ihmisten, asioiden ja tapahtumien välillä. Kun mies taas on enemmän yhden askareen tekijä kerrallaan. Eli tässä mennään välillä mönkään ihmissuhteissa kun nainen kertoo miehelleen useamman tehtävän kerrallaan tehtäväksi niin hän mahdollisesti ottaa kuuleviin korviinsa vain sen mieluisimman tehtävän ja unohtaa muun. Tämä voi olla suuri riidanaihe suhteessa vaikka sen ei tarvitsisi sitä olla. Riittää että nainen kertoo tai siis pyytää useammin ja/tai jaottelee tehtäviä eri osasiin. En tarkoita tätä tuomitakseni kumpaakaan sukupuolta vaan lähinnä selventämään miehen ja naisen eroavaisuuksia. Tämä voi auttaa oleellisesti eri sukupuolten välisessä kanssakäymisessä. Ymmärrys kasvaa ja se auttaa hyväksymään erilaisuuden ja hyväksymisen myötä opimme rakastamaan toisiamme enemmän.



Aiheista muualla:







Huumorilla seuraava sitten hei! =D




Loppu kevennys kappaleita

Eng.






Suom.








Antoisaa alkavaa viikkoa! =)

Namaste


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Namaste!


Tervetuloa blogiini




Pelko ihmissuhteista



Olen miettinyt tätä seuraavaa omassa mielessäni, että kenties tuomituksi tulemisen pelko estää meitä menemästä ihmissuhteeseen, jossa voi kohdata ja löytää todellisen itsensä. Kenties tuomituksi tulemisen pelko estää meitä kohtaamasta suhteen todellisia ongelmia. Kenties läheisyyden pelko ajaa meidät erilleen ihmissuhteiden haasteiden kohtaamisesta, Kenties tuomituksi tulemisen pelko estää meitä lähtemästä pois epä toimivista ihmissuhteista, joten kenties meidän tulisi vihdoinkin irrottautua muiden ihmisten mielipiteiden pelkäämisestä tai toivomisesta, jotta voisimme jatkaa matkaamme enemmän voimaantuneena ja tietoisena omasta voimastamme tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä.  Oma voimamme on meidän mittari ja vipuvarsi  toimiaksemme itsellemme enemmän rakastavasta lähtökohdasta. Kuinka sitten tulla tietoiseksi tuosta omasta voimasta? 


Meidän sisin -miksi kukakin nyt tuota sisäistä opastajaamme tahtoo nimittää esim. sielumme, sydämemme tai tietoisuutemme- viestii meille  koko ajan antamalla meille pieniä vihjeitä siitä mihin suuntaan elämässämme tulisi edetä. Esimerkiksi jos olet tekemässä jotain askaretta ja mieleesi välähtää kuva siitä, mitä sisimpäsi todella tahtoisi sinun eniten tekevän. Mitä ja kenen kanssa se tahtoo. Ja mikäli emme kuuntele tai katso tarpeeksi selvästi näitä mielemme kuvia niin keho järjestää sellaisen tilan, että me tulemme näitä mielemme "kuva" asioita tekemään. Mikäli emme suostu kuuntelemaan näitä pieniä vihjeitä niin  tulemme kipeäksi esim. nuhakuumeeseen tai jotain vielä pahempaa, jotta se saa meidän kaiken huomiomme. Sillä sydän tekee aina kaikkensa, että toimisimme enemmän rakastavasti itseämme kohtaan.   




Pari linkkiä jaettavaksi ihmissuhteiden intiimiyden lähentämiseksi








Ja lopuksi vielä muuan kipale!


The fear

Clear The Fear


Ilmoitus luontoinen asia!

Seuraava luento tulossa 6.11.2014 ja seuraavassa linkissä lisätiedot sekä ilmoittautumiset tapahtumaan:


Luentoinfo/osallistuja ilmoittautumiset


Antoisaa alkavaa viikkoa kaikille! =)


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Namaste!


Terves!


Sisäänajo aika


Olen tässä tutkaillut ihmissuhteiden vaiheistus aikoja seurustelussa, avo/avioliitossa. Näkemyksieni mukaan näitä vaiheita on ainakin kaksi olemassa. Ensin on siis tämä ihastumis/rakastumis aika ihmiseen jonka parissa menee vuodesta kahteen. Siinä kahden vuoden paikkeilla tulee siis ensimmäinen puntarointi että mihinkäs tässä suhteessa ollaan oikein menossa? Riitoja puhkeaa mahdollisesti milloin mistäkin. Ne joko selvitetään tai sitten niiden alle kaadutaan ja erotaan riitaisasti tai sitten sovulla aina on vähintään kaksi vaihtoehtoa. Useampiakin voi olla mikäli tahdot avautua ne näkemään. Kahden vuoden jälkeen alkaa se rakastamisen vaihe riitoja ilmenee kenties edelleen vaan tässä tilanteessa niihin suhtaudutaan kypsemmin ja joustavammin. Niille annetaan tilaa rakentavasti niitä läpikäyden. Eli mukaan astuu kuvioihin todellisen kypsän rakastamisen vaihe. 


Kun tästä on selvitty suhteellisen kunnialla niin seuraava vaihe on näkemyksieni mukaan siinä seitsemännen vuoden paikkeilla viimeistään jolloin käydään lähes samanlainen prosessi. Yleisesti ajatellaan tietenkin, että ero on huono asia.. Aivan kuin olisit epäonnistunut elämässsäsi. Asianlaita ei ole kuiten tämä. Vaan olet oppinut itsestäsi jotain tuon parisuhde prosessin aikana. Olet havainnut sen mitä tahdot ja nyt alat siirtymään sitä kohti. Siihen voi sisältyä se, että ihmisiä alkaa tipahdella pois ympäriltäsi. Tällaisissa tilanteissa yleensä puntaroidaan pois ne ihmiset elämästäsi, jotka eivät todellisuudessa ole aitoja ihmisiä sinulle. He ovat vain sellaisia jotka eivät kunnioita sinua tai sinun valintojasi. Suomalaiset ovat monessa tilanteessa kuiten aika jääräpäistä kansaa. Joten tämän kaltaisissa tilanteissa nousevat kissat pöydälle tilanteissa kuin tilanteissa riippumatta siitä ketä sinun ympärilläsi on.

Sen myötä syntyy siis tilaa sellaisille henkilöille, jotka hyväksyvät ja tulevat hyväksymään sinut sellaisena kuin olet. Kenties voi olla aika sille, että opettelet ensin itse hyväksymään omia puoliasi. Opiskelet omia menettelytapojasi ihmissuhde tilanteissa sekä töissä että vapaa-ajalla. Suhteet selkenevät sitä myöten toisten kanssa kun opit tulemaan toimeen itsesi kanssa. Itsetuntemus voi olla todella hyvä avain moniinkin lukkoihin. Saatat esim. ajatella että tunnen oloni kotoisaksi tämän henkilön seurassa. Empaattisuus on mielestäni erittäin oleellinen asia lähimpien seuralaistemme kanssa. Oli kyseessä sitten parisuhde tai jokin muu tilanne hyvän kaverisi kanssa. 



Tässä seuraavassa linkki lehteen, joka liittyy luentoni mainostamiseen Kurikan rakkausfestareiden yhteydessä.. Lehti sekä tapahtuma pitää sisällään varsin hyviä aiheita ja mielenkiintoisia ihmisiä. Nimeni on mainittu tapahtuman avaustekstissä Henri Mäen toimesta sivulla kaksi sekä Sivulla 12: sta on minun henkilökohtaisia näkemyksiäni kuvineen päivineen..







keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Puretaan osiin 


Oletko toimivassa vai toimimattomassa parisuhteessa? Mikäli olet epätoimivassa parisuhteessa on hyvä lähteä siitä liikkeelle että tiedostaa sen mikä ei toimi. Eli jo asian tiedostaminen on riemuvoitto siten tiedät tutkia sitä mikä toimii? Sitten miettii sen niin, että okei mikä on mahdollisesti se tapa jolla tahdon toimia. Jokainen päivä on uusi ja uuni tuore kuten jokainen hetki myös.. Kuvitteles tätä jokainen päivä on siis uusi mahdollisuus. Me yleensä vain valitsemme sen vanhan tavan toimia.

Ymmärrän sen kyllä hyvin, sillä olemme harjoitelleet sitä kovasti. Yleensä on hyvä myöntää se että ei osaa tällä hetkellä vielä toimia sen uuden näkemyksen mukaisella tavalla. Eli näkee sen myönteisessä valossa mieluimmin kuin itsesyytöksinä. Sitten pyrkii löytämään itsestään sen halun toimia uudella tavalla ja sen kautta miettii, miten sovellan sitä käytännössä? Mielestäni on hyvä tutkia sellaisia näkemyksiä ja tapoja toimia, jotka sytyttää ja innoittaa sinua koko olemukseltasi. Sen jälkeen pyrkii pala palalta toimimaan sen suuntaisesti ja soveltamaan sitä heti käytäntöön.

Tiedän henkilökohtaisesti,  että se on juuri nyt helpommin sanottu kuin tehty. Esimerkki tapa toimia jne.. Ajattelemalla aamulla, että mitä tämä uusi minä tekisi tänään eri tavalla? Onko se jokin ajatuksissa, uskomuksissa vai toimintatavoissa? Onko se itsehillinnän tietoista harjoittamista, Pitkäjänteisyyttä, Ymmärtämistä toisten menetelmiä kohtaan.. Vai  kenties mielenrauhan harjoittamista asioita kohtaan joita ei voi muuttaa? vai jokin muu? yms.. Vain Sinä tiedät sen, Tee valintasi ja ala toimia sydämestäsi, sielustasi ja koko olemukseltasi. Halu toimia. Kyky uskoa unelmiisi joka päivä. Joka hetki on kohtalo. Ainakin sen suhteen mitä valitset olla sisäisesti.:-D  Mielestäni pieni pelko tulevasta on paikallaan, sillä silloin tiedät eläväsi, liian turvassa et elä laisinkaan.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Narsismi


Narsismi on mielestäni ainakin osittain sitä että ihminen on jotain mieltä jostain asiasta ja käyttää toisten ihmisten päitä astin lautanaan. Eli sellainen luonteen ominaisuus, että kunhan vain minä saan nyt tässä asiassa itseni ja omat näkmykseni esiin ja parempaan valoon kuin näiden muiden ihmisten näkemykset joita minä tässä nyt tuuppaan syvemmälle maahan. On hän sitten itse tietoinen tästä menettely tavasta tai ei. Voi olla että hänelle on tästä asiasta jo mainittu aiemminkin vaan kaikki ei siltikään havahdu.

Yksi narsismin omaavasta ihmisen loukuista on se, että hänen mielessään on ajatus, että väittelyt joko voitetaan tai hävitään. Eli hänen mielestään on olemassa oikea ja väärä ja aina ne voidaan määritellä väittelyn voimalla. Epävarmuus katsotaan heikkoudeksi ja ajatuskin siitä, että myöntäisi toisen ehkä olevan oikeassa käy mahdottomaksi, kun hän oikein on vakuuttunut oman mielipiteensä paikkaansa pitävyydestä. Kaivautuessaan puolustus asemiin ja väitellessään totuudesta sellaisena kuin hän sen näkee hän vain yleensä etsii oman totuuskäsityksensä todentamista. Monesti siihen riittää se että hän saa enemmistön puolellensa ja hän käyttää sitä oman näkemyksensä vipuvartena. 

Meillä muillakin ihmisillä on taipumus omaksua pysyviä asenteita määrätyillä alueilla. Kyllä jopa minullakin olen sitten asiasta enempi tai vähempi tietoinen tällä hetkellä. Vannomme omien näkemyksiemme olevan oikeita. Narsisminen ihminen yleensä vain on hieman vankemmin ja kieroutuneimmin mielipiteensä kannalla vaikka sitten rautalangasta vääntämällä. Tuloksena tästä hän sulkee itsensä omien kokemuksien muodostamien rajojensa sisälle. 

Ylipäätään ihmiset, jotka tekevät kaikkensa oman erehtymättömyytensä puolesta, saavat väistämättä kokea jääräpäisyytensä hinnan. Kun vapautamme itsemme oikeassa olemisen ikeestä, meille avautuu mahdollisuus oppia muilta. Sen sijaan että seisoisimme yksin mielestämme oikeiden mielipiteidemme takana, voimmekin siirtyä lähemmäksi toinen toisiamme etsimällä yhteisiä uskomuksia ja pyrkimällä löytämään pohjaa yhteisymmärrykselle. 

Vahvasti mielipiteissään pysyminen lakkaa olemasta myönteinen ominaisuus, jos se vaikeuttaa ihmisten yrityksiä löytää totuus yhtenäisesti kokemassaan asiassa. Ja sitä paitsi mitä hyötyä on voittaa väittely jos menetämme ystävän siinä samalla? Mielestäni on parempi ajatella että alkuun pääsee parhaiten siten kun ajattelee että suurimmassa osassa näkemyksistä on hiukkasen väärää ja hiukkasen oikeaa. Monitasoisissa erimielisyyksissä ei ehkä ole helppoa sopia mutta olisi viisasta aloittaa neuvottelut ennekkoluulottomasti siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Todellinen tieto ei riipukkaan sen määrästä vaan siitä, että on halukas laajentamaan sitä.

Rakkaus


Olen aikaisemminkin jo kirjoittanut näkemyksiä rakkaudesta vaan rakkaus on jo itsessään niin moniuloitteinen että tahdon kirjoittaa vielä ja aika varmasti tulen vielä jatkossakin kirjoittamaan rakkaudesta.   Rakkauden voi ajatella sanomaan kuten Leo Buscaglia on sen osuvasti kuvannut seuraavasti: "Rakkauteni sinua kohtaan ei oikeuta minua loukkaamaan sinua. Rakkauteni sinua kohtaan merkitsee, että tahdon sinun kasvavan ihmisenä. Minun rakkauteni sietäisi yksinkertaistaa elämääsi, eikä suinkaan tehdä siitä monimutkaista. Minun ei tarvitse olla täydellinen sen enempää kuin sinunkaan". Loppujen lopuksi rakkaus on yhdessä kehittymistä ja kasvamista ihmisinä. Aina kun kohtaat elämässäsi jotain ihmeellistä se ravisuttaa sinua ja aikaisempia käsityksiäsi rakkaudesta, itsestäsi ja elämästä ylipäätäänkin.

Rakkaus asettaa vastuun sinne minne se kuuluukin. Voin luopua odotuksista. Toiveiden ja odotusten välillä on vissi ero. Toiveet synnyttävät myönteisiä asenteita ja odotukset synnyttävät kipua. Rakkaus ei odota. Rakkaudessa pyrin olemaan rakkauden tilassa. Rakkaus on kaikkialla nähtävissä, koettavissa ja tunnettavissa kun vain todella sydämessään avautuu näkemään sen totuudellisesti. Todelliseen rehellisyyteen sisältyy annos hyvää tahtoa. Suorasukaisuus ei välttämättä ole sama asia kuin rehellisyys. Tiedämme kaikki varmasti kokemuksesta miltä tuntuu puhella henkilöille, jotka ovat niin itsekeskeisiä, että he eivät kuule sanaakaan, siitä mitä me sanomme.

Rakkaus on aina vaivansa arvoista, myöskin silloin kun se herättää ja tuo mukanaan hämmennystä, epävarmuutta, kipua ja tuskaa. Rakastavan ihmissuhteen tulisi olla kuin juhla itsessään. Muistuttakaamme siitä itseämme tänä erityisenä päivänä ja jatkakaamme sitten rakkauden juhlimista ympäri vuoden. Kosketus on aisteistamme intiimein ja ojentaaksemme kätemme toisille annamme selvän viestin- minä olen täällä lähellä ja välitän sinusta. Rakastavaa kosketusta on vaikeaa tulkita väärin. Meillä on oikeus sanoa "ei" kaikkeen, joka koskettaa omaa persoonaamme tai aikaamme. Oma vastahakoinen läsnäolo on jotain sellaista, mitä emme ole kenellekkään velkaa.

Lapset osoittavat tämän joka päiväisissä leikeissään ja omaksi eduksemme voisimme pyrkiä oppimaan heiltä. Sirpa juoksee Petterin lähelle innoitusta ja elämää täynnä ja kysyy tätä leikkimään hänen kanssaan. Petteriä ei huvita ja hän ilmaisee sen suoraan. Sirpa ei tästä loukkaannu tai vaivu masennukseen vaan juoksee Villen luokse. Hän tietää, että on olemassa muitakin jossain, jotka varmasti täyttävät hänen tarpeensa.

Kun toiset saavat meidät tuntemaan syyllisyyttä sanoessamme "ei", voisimme yhtä hyvin kertoa heille samantien miltä meistä tuntuu. Ystävällinen huomautus siitä, että meistä tuntuu kuin meidät olisi köytetty maahan ja että meitä jahdattaisiin katujyrällä tai että meitä vain nyt tällä hetkellä määräillään liikaa ja tarvitsemme sen tilan tästä hetkestä itsellemme. Tämän tapainen asian kertominen voi ajaa meitä ahdistavat henkilöt tarkistamaan käytöstään, jos he todella välittävät meistä.

On ilmiselvää, että kielto voi olla rakkauden ilmaus. Itse asiassa ihmissuhteet kasvavat parhaiten kun niihin sisältyy määrättyjä rajoja ja rakenteita. Selvä "ei" voi auttaa meitä ymmärtämään meitä ja meidän erityisiä tarpeitamme paremmin. Kiellot on asioita, jotka meillä on oikeus vastaanottaa toinen toisiltamme. Elämä on liian lyhyt viettääksemme pitkiä pätkiä ajastamme sellaisten asioiden parissa, jotka eivät kiinnosta tai tuo suurempaa täyttymystä. Meidän sietäisikin kieltäytyä vähemmän pelokkaasti. Loppujen lopuksi kielto saattaa olla täynnä rakkautta. Mielestäni näyttää siltä, että pystyäksemme saavuttamaan rauhan ihmisten kesken, emme voi asettua odottamaan täydellisen yhteisymmärryksen syntymistä- meidän on vain sen sijaan hyvä oppia elämään vieretysten. Sillä jokainen näkee totuuden niin usein toisista poikkeavalla tavalla. Eikä mikään muu ole mahdollistakaan. Ymmärtäminen auttaa hyväksymään ja hyväksyminen auttaa rakastamaan.


Olemme alkaneet uskoa että määrätyn ajan kuluttua rakkaus puhuu itse puolestaan, että se on jotain, joka tulee ilmi jo pelkän suhteen voimalla. "Olemme olleet yhdessä kaksikymmentä vuotta, jos se ei ole rakkautta niin mikä sitten?" Ja niin nuo sanat joutuvat kohtalon omaksi kuten kukat ja kuutamoajelut ja käsi kädessä istuminen elokuvissa. Niin yhdessä hengaileminen ei välttämättä takaa todellisen rakkauden läsnäoloa. Unohdamme, että jopa kaikkein vanhimmatkin meistä tarvitsevat vahvistusta tunne-elämän suhteen silloin tällöin. Emme huomaa, että toinen ihminen saattaa silloin tällöin kokea itsensä irrallisemmaksi tai etäisemmäksi, tai olemme itse alkaneet pitää suhdetta selviönä.

"Minä rakastan sinua" Miksi joistakin on niin vaikea lausua näitä yksinkertaisia sanoja? Miksi me jätämme nämä sanat taaksemme ja suhtaudumme niihin kuin jonkinlaisena jäännöksenä aikaisemmasta romanttisemmasta minästämme? Mielestäni me pelkäämme sanoa näitä sanoja siksi, koska me emme tiedosta mitä tuo todellinen rakastaminen meille tarkoittaa.. Meillä on sellainen käsite että meidän todellakin sietää olla todella kiintynyt ihmiseen ennen kuin me voimme ilmaista ääneen että, "minä rakastan sinua". Eli se on pelko siitä, että tämä suhde ei ole edennyt tarpeeksi pitkälle tuon sanan sanomiseen..

Jälleen sanon tämän Rakkaus ei odota kuten aiemmin olen maininnut. Käytännössä tuonkin sanomattomuuden takana on pelko. Pelko jostain asiasta, tilanteesta tapahtumasta tai ihmisestä. Tuo pelko voi olla johdannainen jostakin menneisyyden tapahtumasta tai tulevasta. Mielen illuusio sanon minä! Ja jälleen toistan tämän "rakkaus ei odota."  Sanomalla "Minä rakastan sinua" ja mielestäni tuohon voisi jopa lisätä sen että "minä rakastan sinua nyt ja aina ja älä pelkää että menetät rakkauteni". Tuon kertomalla me emme pidä suhdettamme itsestään  selvyytenä, emmekä varsinkaan pidä toisen olemassaoloa myöskään itsestään selvyytenä. Se tarkoittaa sitä, että voima joka kerran toi meidät yhteen on yhä läsnä tässä ja nyt.

Ihmisten välille muodostuva kuilu voitaisiin niin helposti kuroa umpeen vain sanomalla oikeat sanat oikeaan aikaan. Mielestäni tuo ei tietenkään silloin pidä paikkaansa mikäli tiedostat, että toinen ei ole valmis tai tahdokkaan kuulemaan, ymmärtämään tai hyväksymään sinun näkemystäsi. Joka tapauksessa mielestäni on hyvä lausua ne eheyden hengessä. Ihmissuhteiden ja niissä elävien ihmisten vääjäämättä muuttuessa on hyvä tuoda joidenkin asioiden pysyvyys julki aina aika-ajoin.

"Olen pahoillani", "tarvitsen sinua", "minä rakastan sinua nyt ja aina", ovat voimakkaita välineitä kahden ihmisen välille läheisyyden vahvistamiseksi.