Rakkauden odottaminen

Tässä seuraavassa osiossa olen ottanut röyhkeästi leikkauksia sellaisesta kirjasta kuin rakkautta odottaessa. Kirjailijana toimiipi Iyanla Vanzant. Jälleen muuan hassu kommentti itseltäni suluissa. Tämä kirja antoi ainakin minulle henkilökohtaisesti uutta innoitusta ja oivalluksia kirjoittamisen sekä rakkauden ja elämän opiskelun suhteen. Seuraavassa kirjailijalta siis. 

Havaitsin, että rakkaus on hiljentymistä. Kun on aivan hiljaista, voi tuntea sisäisen olotilansa ja oppia tunnistamaan ja hyväksymään omat tunteensa. Rakkaus odottaa sinua sielussasi, eikä mikään ihmissuhde voi tuoda sitä esille tai saada sitä toimimaan elämässäsi. (Paitsi mielestäni silloin kun olette todella ja täysin vilpittömästi halukkaita oikeasti elämään ja kokemaan sekä tutkimaan rakkauden todellista luonnetta yhdessä rakkaudella). Onnen odottaminen on haastavaa juuri siksi, että joudumme tekemään töitä itsemme kanssa vaidaksemme kokea rakkautta.

Elämä on rakkautta ja rakkaus elämän ainoa todellinen tarkoitus. Elossa oleminen merkitsee rakkauden talossa asumista ja rakkauden sääntöihin sopeutumista. Rakkauden myötä olet enemmän, teet enemmän ja omistat enemmän. Rakkaus voi eheyttää sinut niin, että kaikki puolesi ovat yhtäaikaa läsnä koettavanasi. Rakkaus on ykseyden kokemus, sydämen ja mielen liitto. Et voi vastaanottaa rakkautta itsesi ulkopuolelta, ennen kuin olet sisimmässäsi rakkaus. Onnea odottaessamme teemme monenlaisia  asioita rakkauden nimissä ja sen puolesta. Odottaessa onne me opiskelemme rakkauden olemusta. Kompuroimme ympäriinsä ja menemme mukaan mitä oudoimpiin suhteisiin luoden jatkuvasti uusia sääntöjä sen nimissä, mitä luulemme rakkaudeksi tai mitä sen meidän mielestä tulisi olla.

Tarkkailemme toisia ihmisiä ja kuuntelemme heitä uskoen heidän tietävän kaiken mahdollisen rakkaudesta ja ihmissuhteista. Kuten kaikki muutkin, he joutuvat todellisuudessa oppimaan asioita yrityksen ja erehdyksen kautta. Parhaat hetket koemme keskittymällä valitsemaan rakkautemme kohteet ja tavan milä heitä rakastamme. Huonoina aikoina joudumme toteamaan, että on täysin mahdotonta saada sitä rakkautta, ihailua ja hyväksyntää, jota luulemme tarvitsevamme toisilta- mitkään teot eivät tunnu riittävän vaikka käyttäisimme kaiken aikamme ihmissuhteiden hoitoon. Onnen odottaja voi saada asiansa perusteellisesti solmuun, ennen kuin rakkauden todellinen olemus valkenee hänelle. Juuri rakkaussuhteissa on mahdollista saada aikaan suurimmat sotkut.

Emme tarvitse mitään muuta kuin rakkautta. Rakkaus merkitsee rauhaa, iloa, terveyttä ja yltäkylläisyyttä. Rakkaus on syvin olemuksemme. Odotamme saavamme rakkautta ihmissuhteista, vaikka meidän sietäisi viedä rakkaus niihin mukanamme. Onnistuneen parisuhteen osapuolilla on hyvä itsetuntemus ja vahva merkityksen tunne itsestään. Omanarvon tunteminen on tärkeää. Meidän sietäisi olla innostuneita itsestämme ja elämästämme ja pystyä ylläpitämään visiota molemmista. Hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden kunnioittaminen kuuluu suhteeseen, kun olemme itse päässeet niiden suhteen tyydyttävälle tasolle, voimme solmia suhteita jakaaksemme omastamme, ilman menettämisen pelkoa.

Rakkaus on jännittävää, riemukasta jakamista. Se on arvonsa tuntemista, merkityksen tunnetta ja näkemystä tulevaisuudesta. Kun ihmissuhde perustuu näille asioille, rakkaus moninkertaistaa ja voimistaa kokemuksemme elämästä. Mikäli nämä perusasiat puuttuvat rakkauden etsiminen tuottaa kokemuksia, joiden avulla kykenemme erottamaan rakkauteen liittyvät harhakuvitelmamme sen todellisesta olemuksesta. Nämä kokemukset ovat onnen odottamista. 

Solmimme suhteita löytääksemme rakkautta. Odottamme toisen ihmisen rakastavan ja hyväksyvan meidät rakastavasti. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, sillä jokainen meistä on syntynyt antaakseen aj saadakseen rakkautta. Joskus tilanne on niin onneton, että epätoivoisessa rakkauden ja hyväksynnän kaipuussa teemme lähes mitä vain saadaksemme niitä. Silloin rikomme rakkauden sääntöjä, kohtelemme rakkauden taloa epäkunnioittavasti ja unohdamme asettaa rakkauden rajat. Annamme ihmisten tulla sisään taloon, oleskella siellä muuttaa kokonaan asumaan ja tulla osaksi elämäämme tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen rakkauden kanssa.

Meillä voi olla rajoja tai mittapuita, joiden avulla voimme selkeästi määrittää omat rakkauden tekomme ja sen, mitä odotamme saavamme vastalahjaksi. Sillti rakkautta ei tunnu olevan tarpeeksi täyttämään sitä tyhjiötä, jonka jokainen meistä on ainakin joskus tuntenut sydämessään. Kun meistä tuntuu, että elämässämme ei ole tarpeeksi rakkautta, ryhdymme odottamaan onnea. Emme pysty käsittämään että olemme itse se rakkaus jota etsimme. Sydämen tyhjyys muuttuu yhä syvemmäksi, laajemmaksi ja tuskallisemmaksi, kunnes lopulta tunnistamme olevamme rakkaus ja opimme elämäään sopuisasti todellisen olemuksemme kanssa. Onnen odottaminen ei ole suhteiden katkomista, vaan niiden rehellistä ja rakastavaa rakentamista.